Sotakalustoa: Ball Turret

Toisen maailmansodan aikaan kehiteltiin kaikenlaista uutta tekniikkaa ja taas vastatoimia vihollisen puolelle. Eräs mielenkiintoinen vempele oli suurten pommikoneiden alla roikkunut "Ball Turret" eli pallonmuotoinen konekivääritorni, jolla suojattiin pommittajia alasektorista hyökkääviltä vihollishävittäjiltä.

BT ei ollut klaustrofobisten työpiste. Siinä roikuttiin koneen alla kilometrien korkeudella maasta sulloutuneena pieneen kopperoon, jota vielä viholliset tulittivat. Lisäksi koppi oli todella kylmä, vaikka kylmyyttä lievensivätkin sähköllä lämmitettävä puku, paksut rukkaset ja kengät.

BT:n toimintatapa ja idea käy ilmi erittäin hyvin Youtubesta löytyvästä ansiokkaasta videosta (copyright Youtuben mukaisesti):

Tuossa videossa väitetään, että vaikka BT vaikuttaa hengenvaaralliselta paikalta, se oli kuitenkin yksi turvallisimmista koko koneessa johtuen ampujan sijainnista suojalevyjen, vahvojen lasien ja konekiväärien takana. Tämä on tietysti suhteellinen asia: Toisen maailmansodan aikainen pommikone oli kaiken kaikkiaan miehistölle hyvin vaarallinen paikka varsinkin sodan alussa, kun saattohävittäjät eivät vielä päässeet tukemaan koko lennon matkalle.

BT:n vaarallisuudesta on taas toista näkemystä esitetty seuraavassa videossa (edelleen copyright Youtuben mukaan):

Tuossa videon alussa näkyvän runo on Randall Jarret -nimisen runoilijan vuonna 1945 kirjoittama "The Death of the Ball Turret Gunner":

From my mother’s sleep I fell into the State,

And I hunched in its belly till my wet fur froze.

Six miles from earth, loosed from its dream of life,

I woke to black flak and the nightmare fighters.

When I died they washed me out of the turret with a hose.

Vapaasti suomennettuna:

Äitini unesta putosin valtion syliin,

ja kyyristyin sen vatsaan, kun märkä turkkini jäätyi.

Kuusi mailia maan päällä, unesta irti,

heräsin mustaan ilmatorjuntaan ja painajaishävittäjiin.

Kun kuolin, minut huuhdeltiin ulos tornista letkulla.

Tarve näille ja muillekin torneille on hävinnyt jo aikoja sitten  ja nykyisissä pommittajissa ei enää ole vastaavia omasuoja-aseita: hävittäjät eivät tule iholle vaan ampuvat ohjuksensa horisontin takaa. Toisaalta myöskään pommikoneen ei tarvitse enää mennä maalin päälle, vaan se voi heittää tomahawkkinsa (tmv) turvallisesta ilmatilasta ja häipyä takaisin kotikentälle.

Kasarmimuonaa: Toast skagen

Kasarmimuonaksi pitää tämäkin teos lukea, vaikka valmistuukin ilman uunia. Edelleenkään ei Suomen vesistöistä saa ilmastonmuutoksesta huolimatta syömäkokoisia katkarapuja ja näitä ei eräretkillä tule pakasteina mukana kuljetettua.

Ainekset:

• 250g isoja katkarapuja
• 3-4 rkl punasipulia pilkottuna
• 1 dl majoneesia
• 2 oksaa tilliä (maun mukaan)
• 1/2 sitruunan mehu
• 1 tl sitruunankuorta
• 1 tl srirachaa
• Mustapippuria
• Saaristolaisleipää tai paahtoleipää

Valmistus:

1. Silppua sipuli ja tilli pieneksi. 
2. Laita ne kulhoon ja raasta mukaan sitruunankuori ja purista sitruunan mehu. 
3. Lisää majoneesi sekä srirachaa. Mausta mustapippurilla ja sekoita ainekset hyvin. 
4. Tarjoile saaristolaisleivän tai paahtoleivän kanssa.

Hyvin yksinkertainen oli valmistaa ja kohtuullisen maukastakin tuli. Annan tälle kuitenkin vain Pronssisen arvomerkin lievästä flegmaattisuudesta (ruokalajin, ei syöjän) johtuen.

Kasarmimuonaa: Tomaattipiirakka

Edelleen piirakkaa pukkaa... Pitänee vaihtaa tämän blogin nimi "Kypsien piirakoiden puuhanurkaksi"...

Tämänkertainen ohje löytyi IS Ruokalan puolelta ja on kasvispiirakka.

Ainekset:

• 1 peruna-ruistaikina pakastealtaasta
• 1 rkl dijon-sinappia
• kourallinen parmesaaniraastetta
• 500 g kirsikkatomaatteja
• 1,5 tl rosmariinia
• isoja kapriksia

Valmistaminen:

1. Lämmitä uuni 225 asteeseen.
2. Kauli sulanut taikina 0,5 cm paksuksi levyksi ja aseta se noin 25x35 cm uunivuokaan leivinpaperille.
3. Voitele pohja dijon-sinapilla ja ripottele päälle parmesaanijuustoa.
4. Pese ja puolita tomaatit ja levitä tasaisesti pohjan päälle.
5. Ripottele päälle suolaa ja rosmariinia.
6. Nosta uuniin noin 30 minuutiksi, kunnes pohja on kypsää ja tomaatit paahtuneita.
7. Puolita päälle kapriksia ja tarjoa kuumana tai lämmitettynä.

Ihan ok muonaa tuli, mutta en lähde vielä arvosanaa kuitenkaan antamaan. Syöjien joukossa oli eräs, joka ei dijon -sinappia siedä ja näin ollen jouduin tyytymään tavanomaiseen sinappiin. Ehkä tästä johtuen muonasta puuttui potkua ja sen vuoksi sitä pitää uudemman kerran kokeilla.

Kasarmimuonaa: Meetvurstipiirakka

Meetvursti on hyvää ja vähintäänkin ravitsevaa syötävää, jonka säilyvyyskin on hyvä. Näin ollen sitä tulee kenttämuonitustarkoituksissa useinkin käytettyä.

Selvittelin, että löytyisikö myös piirakkamallia ao. ainekselle ja löytyihän sellainen Kotivaralta. Pikkuisen tuunattuna sen toteutin.

Ainekset:

• Valmis piirakkataikina Myllyn Paras Pyöreä -piirakkataikina, suolainen, 380 g
• 1 kananmuna
• 1 prk ranskankermaa (150 g)
• 150 g Valkosipulimeetvustia pilkottuna
• 100 g punaista paprikaa pilkottuna
• 150 g emmental-juustoraastetta

Valmistus:

1. Levitä sulanut taikina tasaisesti piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
2. Sekoita ainekset keskenään täytteeksi ja levitä se piirakkapohjan päälle.
3. Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 25–30 min.

Muutama kommentti:

• Sekä meetvurstia että juustoa oli reilusti enemmän kuin mitä alkuperäisreseptissä ehdotettiin. Piirakasta tuli varsin juustoinen; 100 g emmentalia voisi olla paikallaan.
• Hieman lisää makua meetvurstin valkosipulimausta huolimatta olisin kaipaillut. Voisi ehkä kokeilla esim. persiljasilppua, jota yleisesti piirakoissa käytetään.

Kohtuullisen hyvä tästä tuli, mutta annan kuitenkin tässä vaiheessa vain Hopeisen ampumamerkin. Pitää juustomäärän tuunauksella ja persiljalla vielä kokeilla sekä tarvittaessa ylentää/alentaa.

Kasarmimuonaa: Paella vol. 3

Päätin kokeilla vielä yhtä Paella -versiota. Tässä on mukana chorizoa aiempien kanojen sijaan. Ohje löytyi Yhteishyvän sivulta.

Ainekset:

• 180 g (1 ps) isoja katkarapuja (pakaste)
• 240 g (1 pkt) chorizo-raakamakkaraa
• 1 kpl sipuli
• 2 kpl valkosipulinkynttä
• 1 kpl punainen paprika
• 7 dl vettä
• 1 kpl kana-annosfondi
• 1/2 g (1 ps) sahramia
• 1 rkl oliiviöljyä
• 3 dl risottoriisiä
• 2 rkl tomaattipyreetä
• 1 1/2 tl paprikajauhetta
• 1/4 tl suolaa
• 1/4 tl mustapippuria rouhittuna

Tarjoiluun

• 1 kpl sitruuna
• 1/2 ruukkua lehtipersiljaa

Valmistus:

1. Sulata katkaravut pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta hyvin.
2. Viipaloi chorizo. Kuori ja hienonna sipulit. Huuhtele ja kuutioi paprika. Kiehauta vesi ja sekoita joukkoon fondi ja sahrami.
3. Ruskista chorizo öljyssä wokpannussa tai paistokasarissa. Lisää sipulit ja paprika ja kuullota muutama minuutti. Lisää riisi, tomaattipyree ja mausteet ja kuullota hetki. Lisää joukkoon kanaliemi ja sekoita kerran. 
4. Kypsennä miedolla lämmöllä ilman kantta noin 20 minuuttia sekoittamatta, kunnes riisin kypsyys on al dente. 
5. Lisää pinnalle katkaravut. Nosta lämpötilaa ja paahda paellaa 1–2 minuuttia sekoittamatta, kunnes se tuoksuu paahtuneelta ja pohja on rapeutunut. Varo polttamasta.
6. Anna paellan vetäytyä kannen alla 10 minuuttia ennen tarjoamista. Pese ja leikkaa sitruuna lohkoiksi. Hienonna persilja. Tarjoa paellan kanssa.

Muutamia kommentteja: 

• Paellaa ei pidä sekoittaa kypsymisen aikana. Tässä ohjeessa annettiin riisin jopa paahtua ja ihan hyvin tuo toimi.
• Chorizoa ei löytynyt raakamakkarana paikallisesta kauppaliikkeestä. "Valmismakkara" toimi kyllä yhtälailla hyvin.
• Ruoka on maultaan varsin tulinen, pitkälti tuon chorizon takia. Sen vuoksi muissa mausteissa ei kannata liioitella.

Annan tälle arvosanaksi tässä vaiheessa Hopeisen ampumamerkin. Pitää kokeilla ristiin noiden muiden reseptien kanssa, jotta kykenee oikean arvosanan muodostamaan.

Tee se itse -vinkit

Skil:in sivuilla oli aikoinaan kokoelma tee se itse vinkkejä. Willie on luonnostaan kömpelö ja sormet kuin nippu niitä, mutta noista vinkeistä voisi olla hyötyä arjen operaatioista selviämiseen.

Läksin etsimään noita vinkkejä, mutta Skil:in sivuilla niitä ei enää ollutkaan. Onneksi on olemassa netin historiaa jemmaava Wayback Machine ja sieltä löytyi kopio (linkki tässä). Laitoin tämän näin ollen blogiin jemmaan.

Kasarmimuonaa: Joulumetso

Metsästäjä-lehdessä esiteltiin Itä-Lappilainen tapa valmistaa metsopaisti Jouluksi. Päätin kokeilla tuota, tosin jo Itsenäisyyspäivänä.

Ainekset:

• 1 kynitty metso
• 1 iso keltasipuli
• 1 pullo punaviiniä (puoli litraa)
• 2 prk demi-glace kastikepohjaa (5 dl)
• 1 prk mustaherukkahyytelöä
• hienoa suolaa
• voita ja öljyä paistamiseen
• vettä

Valmistus:

Kastike:

1. Irrota veitsen avulla koivet ja siivet, samoin rintaranka niin, että täkkä- eli rintalihat jäävät paikoilleen. Irrotetut osat pilkotaan, jotta ne mahtuvat helposti paistinpannulle.
2. Lisää kuumalle pannulle ensin tilkka ruokaöljyä ja lisää sitten pari ruokalusikallista voita. Kun voi alkaa ruskistua, lisää pannulle luulihoja ja ruskista hetki molemmin puolin. Siirrä ruskistetut palat kattilaan ja lisää noin ½ litraa vettä ja noin ½ litraa punaviiniä. Laita kattila keskilämmölle porisemaan kevyesti.
3. Keitä kunnes liemestä on jäljellä noin puolet alkuperäisestä. (Tähän meni minulla n tunti). Siivilöi liemi toiseen kattilaan. Irrota lihat luista joko veitsellä tai repimällä, ja pilko pieniksi.
4. Lisää siivilöityyn liemeen demi-glace kastikepohja. Kiehauta ja kuori muodostuva vaahto pois. Lisää pilkotut lihat kastikkeeseen ja laita takaisin liedelle kiehumaan. Sopiva lämpötila on juuri sen verran, että kastikkeen pintaan nousee hiljalleen muutamia kuplia. 
5. Lisää mustaherukkahyytelöä kolme reilua ruokalusikallista ja anna saeta hetki. Mausta liemi suolalla oman maun mukaan – maistelemalla saat aikaan parhaan lopputuloksen.

Paisti:

1. Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Voitele uunivuoka ruokaöljyllä. Pilko kuorittu sipuli kookkaiksi palasiksi vuoan pohjalle. Hiero kevyesti suolaa metson rinnan päälle ja sisälle. Ruskista lintu pannulla voissa ja öljyssä. Siirrä lintu rinta ylöspäin uunivuokaan sipuleiden päälle ja laita uuniin.
2. Noin 5 minuutin kuluttua laske lämpö 140 asteeseen ja anna paistua noin 20 minuuttia. Tällä ohjeella isokokoisen metson lopputulos on medium ja lihan lämpötila noin 56–58 astetta. Jos lintu on pienempi, paistoaika on lyhyempi.
3. Paistamisen jälkeen käännä lintu ympäri ja anna levähtää hetken lämpimässä paikassa keittiöliinan tai folion alla. Linnun voi tarjota lämpimänä tai kylmänä.

Ihan hyvä tuli, mutta maut jäivät vähän vaisuksi. Olisin kaivannut kastikkeeseen ja paistiinkin lisää suolaa ja myös enemmän mustaherukan makua. Maustaminen on kuitenkin makuasia ja tällä kertaa en ollut siitä itse vastuussa.

Muutamia kommentteja:

• Maustamista voisi tosiaan tarkistaa. Ohjeessa mainittu maisteleminen on hyvä keino tähän.
• Paistettu metso oli pieni ja siitä tuli silti medium tai  jopa medium miinus. Paistoaikaa kannattaa lisätä, jos syöjäjoukossa on kypsän lihan ystäviä.
• Kastike jäi omassa valmistuksessa tarpeettoman "liruksi". Sitä voisi saostaa keittämällä kauemmin, jolloin myös maut vahventuvat. Toinen keino olisi saostaa esim. vehnäjauhoilla tai maizenalla.

En anna tälle vielä arvomerkkiä, vaan pitää kokeilla uudemman kerran.

Kasarmimuonaa: Cajun-piirakka

 Päätin kokeilla tätä texmex -henkistä piirakkaa. Tuohon makumaailman on tottunut Nacho-pellin myötä, joka on ihan kelvollista syötävää. Resepti on taas Myllyn Parhailta.

Ainekset:

• 1 kpl Myllyn Paras Pyöreä Piirakkataikina, suolainen (380 g)
• 1 iso punasipuli
• 400 g jauhelihaa
• 1-2 isoa valkosipulinkynttä
• 3-4 tl cajunmaustetta
• 2 rkl soijakastiketta
• 100 g tomaattipyreetä
• 150 g ruskeita papuja
• 150 g smetanaa
• 3 dl kevytmaitoa
• 4 munaa
• 130 g tortilla chipsejä (chili)
• 125 g juustoraastetta (esim. cheddar tai emmental)

Valmistus:

1. Sulata taikina ja painele se korkeareunaisen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille (vuokaa ei tarvitse voidella). Hienonna punasipuli. Kypsennä jauheliha pannulla. Lisää loppuvaiheessa punasipuli ja murskattu valkosipulinkynsi hetkeksi aikaa pehmenemään. Sekoita joukkoon cajunmauste, soijakastike, tomaattipyree ja pavut.
2. Yhdistä smetana, maito ja munat kulhossa. Lisää jauheliha-papuseos. Kaada vuokaan. Murskaa päälle tortilla chipsejä ja ripottele pinnalle juustoraastetta. (Jos haluat, että chipsit säilyvät rapeina, lisää ne juustoraasteen kanssa vasta 10-15 minuuttia ennen paistoajan täyttymistä.)
3. Paista 200 asteessa 40 minuuttia. Suojaa pinta foliolla, kun juustoraaste on saanut sopivasti väriä.

Muutama kommentti:

• Käytin cheddaria juustona tuossa; antaa minusta enemmän makua kuin emmental.
• Vinkkinä reseptissä oli mainittu, että "mikäli täyte ei mahdu piirakkavuokaasi, laita ylimäärä täytettä erikseen uuninkestävään pienempään annosvuokaan, paista sellaisenaan". Näin minullekin kävi ja lopputulemana oli ihan ok mössö syötäväksi.

Annan tässä vaiheessa Hopeisen ansiomerkin. Maku jäi yllättävän pliisuksi, joten ehkä maustamiseen (cajunmausteella) voisi enemmänkin panostaa.