Kasarmimuonaa: Tourtière-lihapiirakka

Löysin Soppa365:stä tämän erittäin maukkaan kanadalaisten perinteisen jouluherkun. Kyseessä on lihapiirakka jota voi syödä sekä lämpimänä että kylmänä ja on erinomaisen hyvää molemmilla tavoilla. Reseptissä tarvitaan hirvenjauhelihaa mutta onnistuu kyllä perus sika-naudastakin (kokeilin itse kun salakaadot ei oikein onnistuneet...).

Piirakan tekemiseen menee pari päivää; ei työajallisesti mutta sen vuoksi että päivänä 1 tehdään jauhelihatäyte makuuntumaan ja päivänä 2 se leivotaan piirakan sisälle.

Piirakan kera kuuluisi tehdä omenahilloke mutta laiskuuttani en moiseen ole jaksanut ryhtyä vaan hankin kaupasta omenahilloa. Toimii hyvin ja täydentää erinomaisesti piirakan makua.

Ainekset:

•  600 g isoa lehtitaikinalevyä
•  1 kananmuna

Jauhelihatäyte:

•  5 keskikokoista perunaa
•  200 g juuriselleriä
•  2 sipulia
•  2 valkosipulinkynttä
•  1 rkl voita
•  500 g sika-nautajauhelihaa
•  500 g hirvenjauhelihaa
•  2¼ dl lihalientä
•  2 tl suolaa
•  1 tl timjamia
•  ½ tl neilikkaa
•  ½ tl kanelia
•  ¼ tl muskottipähkinää
•  ¼ tl inkivääriä
•  ½ tl maustepippuria
•  ¼ tl mustapippuria
•  1 dl kuutioitua vaaleaa leipää
•  1 dl hienonnettua persiljaa
•  1 rkl konjakkia

Valmistusohje: 

1. Ota lihat huoneenlämpöön. Kuori ja paloittele perunat ja selleri ja keitä ne kypsiksi, noin 15 minuuttia.
2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Sulata voi isossa paistinpannussa tai padassa. Kuullota sipulit pehmeiksi ja siirrä lautaselle odottamaan.
3. Ruskista jauhelihat parissa erässä. Lisää sipuli, lihaliemi ja jauhetut mausteet ja jätä hautumaan.
4. Valuta juurekset ja survo ne sileäksi. Lisää juuressurvos pataan ja anna hautua vielä 1 tunti 30 minuuttia. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
5. Kuutioi leipä ja hienonna persilja pataan. Mausta halutessasi konjakilla. Laita liha tekeytymään jääkaappiin yön yli. Ota lehtitaikina sulamaan yöksi jääkaappiin.
6. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kauli taikinasta 2 pyöreää levyä. Leivo pohjalevystä isompi, niin että saat vuorattua sillä irtopohjavuoan(Ø 22 cm) pohjan ja laidat. Taikinakansi saa olla vuoan kokoinen. Halutessasi voit leikata taikinakanteen koristereikiä esimerkiksi piparimuotilla. Levitä taikinapohja vuokaan. Laita täyte päälle. Asettele taikinakansi pinnalle.
7. Riko muna ja voitele sillä taikinakannen alareunat ja nipistele reunat kiinni pohjataikinaan. Voitele kansi. Tee piirakkaan ilmareikä haarukalla. Paista piirakkaa uunissa noin 40 minuuttia. 
8. Tarjoa piirakka lämpimänä, haaleana tai kylmänä omenahillokkeen/omenahillon kanssa.

Alla vielä kuva piirakasta. Kuva on Soppa365 -sivustolta ja siellä Arto Vuohelaisen ottama.

Kanadalainen Tourtière -lihapiirakka

Annan tälle tältä istumalta Kultaisen ampumamerkin.

Kirja:Ville Kivimäki: Murtuneet mielet - ISBN 978-951-0-37466-5

Sainpahan viimein kahlattua läpi tämän järkäleen - liitteineen 475 sivua paikoitellen hyvinkin kuivakkaa mutta toisaalta omalaatuisen kiinnostavaa asiaa. Kirja on Kivimäen väitöskirjansa pohjalta tekemä teos joka käsittelee viime sodissa psyykkisesti vammautuneiden rintamamiesten kohtaloa sotien aikana ja niiden jälkeen. Kirja oli pienimuotoinen hitti ilmestyessään jota sopii kyllä ihmetellä koska kyse ei ole kevyestä lukemistosta lainkaan.

Kirjasta tekee raskaslukuisen jatkuvien tilastojen ja taulukkojen vatvominen eri näkökulmista. Joskus tuli lukiessa mieleen että eikös tämä taulukko jo käsitelty kertaalleen... Ei tullut tarkistettua kuitenkaan. Kiintoisia pätkiä sen sijaan olivat potilaskertomuksista otetut kuvaukset miesten järkytyksen aiheuttaneista tapahtumista ja syntyneistä oireista.

Kirjaa lukiessa tulee mieleen että kovia ovat miehet joutuneet kestämään ja toisaalta mitenkähän itsekään olisi niissä oloissa selvinnyt. Rauhan aikana on helppo olla polleata poikaa ja kuvitella pysyvänsä kylmähermoisena ja täyspäisenä vaikka kuinka ympärillä räikäisi.. Varsinkin epäsuora tuli on varmasti kammottava kokemus: kyse on sananmukaisesti arpapelistä - milloin vain voi kranaatti osua kohdalle ja silpoa tai tappaa. Suoralta tulelta ja vihollistilanteilta sentään voi yrittää suojautua tai itse vaikuttaa tapahtumiin mutta epäsuorassa ollaan "korkeamman käressä". Tässä on hyvä huomata vielä että räjähdysainekuorma neliömetrille on kasvanut sota sodalta ja nykymenetelmä suurvalta-armeijoilla on tuhota ensin kaikki elollinen toimialueelta tykistöllä, ohjuksilla ja lentopommeilla ennen kuin sinne uhrataan omia miehiä. Eli tulevassa sodassa ei tule olemaan helpompaa.

Raskaslukuisuudesta huolimatta suosittelen tärkeän aiheensa vuoksi jos ei luettavaksi niin ainakin läpiselattavaksi. Matala viihdearvo kuitenkin laskee arviointia joten

Arvomerkki: Pronssinen ampumamerkki

Hyvä uutinen: Kuhmossa koiran kimppuun hyökänneen suden ampuminen ei ollut rikos

Iltasanomat kirjoitti 2.11. 11:31:

"Kuhmossa hirvenmetsästyksen yhteydessä tapahtuneessa suden ampumisessa ei epäillä rikosta, kertoi asiaa tutkinut Kainuun rajavartiosto torstaina.
Asiaa tutkittiin epäiltynä törkeänä metsästysrikoksena, koska susi on rauhoitettu eläin. 

Rajavartiostolle selvisi esitutkinnassa, että susi oli ollut koiran kimpussa, kun metsästäjä oli ampunut sen. Susi ei ollut reagoinut metsästäjän karkotusyrityksiin ja metsästäjä ampui eläimen noin kymmenen metrin etäisyydeltä. 

Tapauksen selvittämistä auttoi rajavartioston mukaan se, että ampumispaikkaan ei ollut koskettu. Lisäksi metsästysseurue ilmoitti asiasta saman tien viranomaisille. Rajavartiosto kertoi, että suden ampuneen metsästäjän selvitys tapahtumista oli linjassa esitutkinnassa saatujen tietojen kanssa. 

Susi ammuttiin Kuhmossa viime lauantaina. "

Jos/kun suden joutuu ampumaan niin kannattaa muistaa tuo toiseksi viimeinen kappale: ei kosketa ampumapaikkaan, ilmoitetaan viranomaisille ja pidetään kiinni tositapahtumista. Ensin pitää yrittää varoituslaukauksia ja sitten vasta kohti.

Susikanta on Suomessa kohtuuttoman suuri ja metsät alkavat olla varsinkin ajaville hirvi- ja jäniskoirille hengenvaarallisia paikkoja. Omaa jahtikaveria saa tämän jälkeen sentään kuitenkin suojella pedon hyökkäykseltä.