tiistai 17. marraskuuta 2026

Radio Jerevan vastaa Venäjän tilanteesta


Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Pitääkö paikkansa, että presidentti Putinilla on käytössään useita kaksoisolentoja?
Vastaus: Periaatteessa kyllä, mutta nykyään on jo vaikea sanoa, kuka heistä on se aito, joka joutuu lukemaan taloustilastot.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Miksi presidentti Putin istuu neuvotteluissa niin pitkän pöydän päässä?
Vastaus: Kyseessä on uusi turvatoimi: näin varmistetaan, että lähestyvät huonot uutiset ehtivät vanhentua ennen kuin ne saavuttavat pöydän toisen pään.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Voiko Venäjällä voittaa presidentinvaalit ilman Vladimir Putinin tukea?
Vastaus: Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ehdokkaan on helpompi voittaa lotto kahdesti saman viikon aikana.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mikä on presidentti Putinin lempiharrastus?
Vastaus: Historiantutkimus. Hän nimittäin keksii joka viikko uuden vuosisadan, johon Venäjän rajat pitäisi palauttaa.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko totta, että presidentti Putin ei koskaan käytä älypuhelinta tai internetiä?
Vastaus: Täysin totta. Hänelle tulostetaan joka aamu kolme kansiota internetiä, ja kaikkien kansioiden mukaan hänen suosionsa on 110 prosenttia.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Miksi presidentti Putin harrastaa judoa ja jääkiekkoa?
Vastaus: Koska ne ovat ainoat lajit, joissa vastustajat kaatuvat yhtä nopeasti ja vapaaehtoisesti kuin Kremlin lehdistötilaisuuksissa.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Kuinka kauan presidentti Putin aikoo vielä jatkaa virassaan?
Vastaus: Niin kauan kuin perustuslaissa riittää mustetta uusien poikkeuspykälien kirjoittamiseen.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mitä presidentti Putin tekee, jos jokin suunnitelma ei mene odotetulla tavalla?
Vastaus: Hän ilmoittaa televisiossa, että juuri näin sen pitikin mennä, ja erottaa sen jälkeen kenraalin, joka suunnitelman laati.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko totta, että presidentti Putin rakastaa eläimiä ja luontoa?
Vastaus: Ehdottomasti. Erityisesti hän pitää uhanalaisista lajeista, kuten Venäjän poliittisesta oppositiosta.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mikä on suurin ero tsaari Pietari Suuren ja presidentti Putinin välillä?
Vastaus: Pietari Suuri avasi ikkunan Eurooppaan, kun taas Putin on keskittynyt lähinnä sulkemaan ne.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko totta, että Venäjällä on täysi sananvapaus?
Vastaus: Periaatteessa kyllä. Jokainen saa sanoa mitä tahansa. Emme tosin voi taata vapautta sen jälkeen.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Miksi venäläiset uutisankkurit eivät enää koskaan kerro huonoja uutisia taloudesta?
Vastaus: Koska uutisissa kerrotaan vain faktoja, ja talouskasvu on nykyään valtionsalaisuus.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Voiko tavallinen venäläinen ostaa uuden länsimaisen auton?
Vastaus: Totta kai voi. Se vain tulee nykyään Kiinasta, sen merkki on kirjoitettu kyrillisillä aakkosilla ja sen varaosat maksavat yhtä paljon kuin itse auto.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mikä on suurin ero Venäjän valtiontelevision ja jääkaapin välillä?
Vastaus: Kun avaat jääkaapin, siellä syttyy valo, mutta mitään ei tapahdu. Kun avaat television, siellä ei ole valoa, mutta sieltä tulee silti kylmää kyytiä.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko totta, että ruplan kurssi ei enää heilu?
Vastaus: Periaatteessa kyllä. Se on saavuttanut niin vakaan pohjan, että kaivamme nyt syvemmälle löytääksemme uusia tukitasoja.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Miksi venäläiset oligarkit putoilevat niin usein ikkunoista?
Vastaus: Kyseessä on perinteinen venäläinen sääilmiö: äkillinen ja paikallinen ilmanpaineen muutos.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko Venäjän avaruusohjelma yhä maailman huippua?
Vastaus: Ehdottomasti. Ruplan arvo on jo kiertoradalla, ja tavallisen kansalaisen ostovoima on lähtenyt kokonaan stratosfääriin.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mitä tapahtuu, jos Venäjällä järjestetään mielenosoitus?
Vastaus: Ensin saapuu mellakkapoliisi, sitten televisiokamerat ja lopuksi selviää, että kyseessä olikin spontaani tukimielenosoitus hallitukselle.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mikä on paras tapa ennustaa Venäjän tulevaisuutta?
Vastaus: Lukemalla eilisen historiankirjoja – ne nimittäin muuttuvat vielä nopeammin kuin huomisen sääennusteet.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko totta, että länsimaiset pakotteet ovat vahvistaneet Venäjän teollisuutta?
Vastaus: Kyllä! Ennen toimme maahan saksalaisia autoja ja italialaisia vaatteita. Nyt valmistamme itse erittäin laadukkaita tarroja, jotka liimataan kiinalaisten tuotteiden päälle.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Saako Venäjällä käyttää vapaasti sosiaalista mediaa?
Vastaus: Totta kai. Kunhan ensin lataat VPN-yhteyden, jolla pääset katsomaan, mitä muut saavat sanoa.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Miksi vaaleissa äänestysprosentti on joskus yli 100 prosenttia?
Vastaus: Koska venäläiset ovat niin isänmaallisia, että he käyvät äänestämässä myös naapureidensa ja edesmenneiden sukulaistensa puolesta.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Voiko Venäjällä rikastua rehellisellä työllä?
Vastaus: Voi, mutta se vaatii erittäin hyvän asianajajan ja sukulaisen ministeriössä.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mikä on tyypillinen venäläinen kompromissi?
Vastaus: Hallitus esittää toiveen, kansa esittää olevansa samaa mieltä, ja molemmat esittävät, ettei kumpikaan huomannut hintojen nousua.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko totta, että Moskovan metro on maailman kaunein?
Vastaus: Kyllä, ja pian se on myös ainoa paikka, johon tavallisella palkansaajalla on varaa matkustaa lomalle.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Miksi Venäjällä ei ole koskaan lamaa?
Vastaus: Koska meillä sitä kutsutaan ’negatiiviseksi kasvuksi’ tai ’talouden rakenteelliseksi sopeutumiseksi’.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Mitä eroa on optimistilla ja pessimistillä nyky-Venäjällä?
Vastaus: Pessimisti opiskelee englantia, optimisti opiskelee kiinaa.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Onko Venäjän terveydenhuolto täysin maksutonta?
Vastaus: Periaatteessa kyllä. Lääkäriin pääsee ilmaiseksi, mutta jos haluaa parantua, se maksaa.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Miksi poliitikot lupaavat aina parantaa kansan elintasoa ensi vuonna?
Vastaus: Koska ’ensi vuosi’ on ainoa ajankohta, jota ei voi vielä tarkistaa tilastoista.

Kysymys: Radio Jerevanilta kysytään: Milloin Radio Jerevan lopettaa vastaamisen kysymyksiin?
Vastaus: Silloin kun kuuntelijat lopettavat kysymisen – tai kun studiomme ikkuna avataan tuuletusta varten.

tiistai 3. marraskuuta 2026

Kasarmimuonaa: Kreikkalainen salaatti

Lisäsin tämän muonan Kasarmimuonien joukkoon. Itsessään se ei tarvitse uuneja tmv. sivistyslaitteita, mutta kenttäolosuhteisiin ei salattitarpeita tule suolakurkkua enempää raahattua.

Taustalla on oma kokemus "oikeasta" kreikkalaisesta salaatista siellä Kreikassa vs. halvat kopiot kotimaassa tai itse tehtynä. Tämän reseptin pitäisi olla oikeaa kamaa; ainakin reseptin laatija "Kreetalla varttunut".

Ainekset:

  • 1 kurkku
  • 2 keskikokoista pihvitomaattia
  • 1 pieni punasipuli
  • ¼ vihreä paprika
  • 2 dl luumukirsikkatomaatteja
  • suolaa
  • 1 rkl punaviinietikkaa
  • 200 g fetajuustoa
  • ¾ dl oliiveja
  • 1 rkl kapriksia
  • ½ dl kreikkalaista ekstra-neitsytoliiviöljyä
  • 1½ tl kuivattua oreganoa (tai oman maun mukaan)
Valmistus:
  1. Lohko kurkku ja pihvitomaatit suupaloiksi. Viipaloi punasipuli ja paprika. Puolita luumukirsikkatomaatit.
  2. Laita pihvitomaatit ja kurkut laakeaan tarjoilukulhoon. Ripottele suolaa ja pirskota punaviinietikka pinnalle.
  3. Lisää luumukirsikkatomaatit, punasipulit ja paprikat.
  4. Lado salaatin päälle fetajuusto, oliivit ja kaprikset. Kaada oliiviöljy koko salaatin päälle.
  5. Hiero oreganoa puhtaiden sormien välissä ja ripottele salaatin päälle. Sekoita. Murenna fetajuusto salaatin sekaan haarukalla. Tarkista suola ja oregano. Tarjoa esimerkiksi maalaisleivän kera.
En anna tälle tässä vaiheessa vielä arvosanaa, koska haluan ensin itse varmistaa, onko kyseessä aito tavara vai halpa feikki.

torstai 29. lokakuuta 2026

Kasarmimuonaa: Lämpimät leivät

Iltasanomissa esiteltiin tämä ohje keinona hyödyntää kuivaneita leipäviipaleita. Luokittelen kasarmimuonaksi, koska tuohon tarvitaan uuni.

Ainekset:

  • ruisreikäleipä tai muu ruisleipäviipaleita
  • kalasäilyke (luonnonkala, tonnikala)
  • tomaattipyree
  • maustekurkkukuutiot
  • oregano
  • kananmuna
  • juustoraaste
  • suolaa
Valmistus:
  1. Sekoita luonnonkalasäilyke, tomaattipyree, maustekurkkukuutiot ja oregano .
  2. Laita leivät pellille leivinpaperin päälle ja levitä seos leiville.
  3. Sekoita kananmuna, juustoraaste ja ripaus suolaa.
  4. Levitä leiville.
  5. Paista uunissa 220 astetta kymmenen minuuttia.
Laitoin tämän reseptin vasta talteen kokeilua varten, joten en anna arvomerkkiä tälle. Ainesten määrät ovat epämääräiset, koska reseptivideossa niitä ei kerrottu. Tarkennetaan.

torstai 3. syyskuuta 2026

Kirjasarja: Patrick O’Brian: Aubrey-Maturin -romaanisarja

Luin läpi Patrick O’Brianin kirjoittaman sarjan kapteeni Jack Aubreyn ja hänen ystävänsä Stephen Maturinin seikkailusta. Sarja kertoo Napoleonin sotien aikaisista sotalaivaseikkailuista. Sarjasta kuusi ensimmäistä osaa on suomennettu, mutta O'Brian on laatinut niitä kaikkiaan 21 (!) kappaletta. Löysin sarjan siihen pohjautuvan erinomaisen elokuvan Master and Commander: Maailman laidalla -kautta.

Elämä 1800 -luvun alun sotalaivassa on ollut erittäin surkeaa ja hyvin hengenvaarallista, mutta näin jälkikäteen kiehtovaa. Suurten laivojen purjehtiminen on tuolloin kehitetty huippuunsa ja niiden kyky toimia kuukausia avomerellä on saatu toimimaan - toki luksusta se ei kyllä ole ollut.

Youtubesta löytyy erinomainen animaatio HMS Victorystä ja voi vain ihmetellä tuon aikaista laivanrakennustaitoa. Tosin Jack Aubrey purjehti pienemmillä aluksilla kuin HMS Victory, joka oli linjalaiva.

Suosittelen lämpimästi tuon kirjasarjan läpilukemista ja annan sille arvomerkin Kultainen ampumamerkki.

Ohessa vielä kansikuva sarjan ensimmäisestä kirjasta:

Kuninkaan mies -kirjan kansi



tiistai 1. syyskuuta 2026

Kasarmimuonaa: Karamellisoitu sipulipiirakka

Löysin Yhteishyvän verkkopalvelusta tämän piirakan ohjeen ja kokeilin.

Ainekset:

Pohja

  • 125 g voita
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl ruisjauhoja
  • 2 rkl kylmää vettä
Tai: Valmis Myllynparas piirakkapohja pakaste suolaiseen leivontaan 380 g

Täyte

  • 500 g sipulia
  • 1 kpl ruukku timjamia
  • 25 g voita
  • 2 rkl rypsiöljyä
  • 2 tl balsamiviinietikkaa
  • 1 tl suolaa
  • 2 dl (1 prk) kuohukermaa
  • 3 kpl kananmunaa
  • 150 g (1 ps) voimakasta juustoraastetta (esim. mustaleima emmental)
  • 1/2 tl mustapippuria rouhittuna

Lisäksi

1 tl juoksevaa hunajaa

Valmistus:

  1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  2. Tee pohja. Nypi kylmä voi, jauhot ja suola muruiksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Painele taikina piirakkavuoan (halkaisija 28 cm) pohjalle ja reunoille. Pistele pohja haarukalla. Nosta pohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi. TAI: Sulata valmis piirakkapohja ja levitä vuokaan.
  3. Kuori ja viipaloi sipulit. Hienonna timjami, säästä 1 ruokalusikallinen koristeluun. Kuullota sipuleita voi-öljyseoksessa pannulla 15 minuuttia. Lisää timjami, etikka ja suola. Jatka paistamista 20 minuuttia tai kunnes sipulit ovat karamellisoituneet.
  4. Sekoita kerma, munat, puolet juustoraasteesta ja pippuri kulhossa.
  5. Esipaista pohjaa uunissa 10 minuuttia. Levitä sipulit esipaistetulle pohjalle ja kaada kermaseos päälle. Ripottele loput juustoraasteesta pinnalle. Paista uunin alatasolla noin 25 minuuttia.
  6. Valuta pinnalle hunaja. Viimeistele timjamilla.

Maukasta tuli. Tuo kuullotus-karamellisointioperaatio tekee sipulista hyvinkin makoisaa ja jopa makeaa, mutta toimii hyvin piirakassa.

Muutama kommentti:

  • Käytin valmispohjaa, mutta tuota taikinaa kannattaisi kyllä kokeilla. Se vaikuttaa samankaltaiselta kuin Västerbotten piirakan pohja (linkki tässä), johon nähden yksi dl vehnäjauhoja on korvattu ruisjauhoilla.
  • Timjami kannattaa silputa todella pieneksi. Tein virheen ja jätin koristelun vuoksi kokonaisia oksia, jotka kuitenkin piti sitten riipiä pois syömävaiheessa lautasen reunalle.
Annan arvomerkiksi tässä vaiheessa Hopeisen ampumamerkin.


keskiviikko 5. elokuuta 2026

Tieteellinen keitto-ohje kananmunille ja perunoille

Tiede on tutkinut, kuinka kananmunat ja perunat kannattaa keittää. Artikkeli löytyy tästä linkistä.

Kananmunien keitto:

  • Kuumenna vesi kiehuvaksi.
  • Lisää kananmunat.
  • Pienennä liesi miedolle lämmölle ja keitä 10 minuuttia, jos tahdot kiinteän kananmunan.
Perunan keitto:
  • Laita perunat kylmään veteen.
  • Kuumenna hitaasti vesi kiehuvaksi.
  • Kokeile kypsyys.

keskiviikko 27. toukokuuta 2026

Kasarmimuonaa: Nakkipiirakka

Vieraisille tuli nuorempaa sukupolvea, joten tein kokeeksi muonaksi nakkipiirakkaa: nakit ovat tunnetusti jankstereille maistuvaa sapuskaa. Reseptin generoitin tekoälyllä ja oli seuraavanlainen:

Ainekset:

  • 1 pkt Myllyn Paras suolaista piirakka- tai murotaikinaa
  • 300–400 g nakkeja
  • 1 sipuli
  • 2 dl ruokakermaa
  • 2 kananmunaa
  • 2–3 dl juustoraastetta (170 g Prismassa raastepussi)
  • 1 rkl sinappia
  • mustapippuria
  • paprikajauhetta tai pizzamaustetta

Valmistus:

  1. Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan.
  2. Painele taikina piirakkavuokaan ja pistele pohja haarukalla.
  3. Esipaista 200 °C noin 10 minuuttia.
  4. Pilko nakit ja sipuli. Kuullota sipulia pannulla hetki.
  5. Levitä nakit ja sipuli pohjalle.
  6. Sekoita kulhossa ruokakerma, kananmunat, sinappi ja mausteet.
  7. Kaada seos piirakkapohjalle ja ripottele juustoraaste päälle.
  8.  Paista 200 °C noin 25–35 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Muutama kommentti:

  • Tekoäly kehotti, että halutessa voisi maustaa lisäksi esim. suolakurkulla, paprikalla, jalopenolla tai aurajuustolla. En kokeillut, mutta tällä tulisi varmastikin aikuisempaa makua.
  • Pohjaa kannattaa esipaistaa, jolloin ei jää vetiseksi. Käytin paistamisessa apuna herneitä: painelin taikinan vuokaan, tökin haarukalle, levitin rypistetyn leivinpaperin päälle ja kaadoin sitten herneitä painoksi. Näin pohja ei turpoa ulos vuokasta.
  • Sipulti kannattaa kuullottaa, jolloin niistä tulee kertaluokkaa maukkaampia.
  • Kannattaa käyttää kuorettomia nakkeja.
Ihan ok muonaa tuli ja kelpasi aikuisellekin, joten annan tälle Hopeisen arvomerkin ja ehkä kokeilen noiden lisäainesten kera uudelleen.


sunnuntai 26. huhtikuuta 2026

Kasarmimuonaa: Kanarisotto

Tämän muonan voisi helposti valmistaa myös kenttäolosuhteissa, mutta luokittelin kuitenkin kasarmikäyttöön: kentällä keitetään riisiä, mutta ei hifistellä keiton kanssa.

Ainekset:

  • 300 g kanafileetä (suikaleina tai kuutioina)
  • 2 dl risottoriisiä (esim. Arborio-riisi)
  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 l kana- tai kasvislientä
  • 1 dl valkoviiniä (valinnainen)
  • 1 dl raastettua parmesaania (esim. Parmigiano Reggiano)
  • 2 rkl voita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • suolaa ja mustapippuria
  • (halutessa: herkkusieniä, paprikaa, pinaattia tms.)

Valmistus:

  1. Kuumenna liemi kattilassa (pidä se kuumana koko ajan).
  2. Paista kana pannulla öljyssä, mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Nosta sivuun odottamaan.
  3. Kuullota sipuli ja valkosipuli samassa pannussa.
  4. Lisää riisi ja sekoita hetki, kunnes se muuttuu hieman läpikuultavaksi.
  5. Kaada viini (jos käytät) ja anna haihtua.
  6. Lisää kuumaa lientä kauhallinen kerrallaan, sekoitellen: Lisää uusi kauhallinen vasta kun edellinen on imeytynyt. Jatka noin 18–20 minuuttia
  7. Lisää kana takaisin loppuvaiheessa.
  8. Sekoita joukkoon voi ja parmesaani→ tästä tulee risoton kermainen koostumus
  9. Maista ja säädä suola/pippuri

Muutama kommentti:

  • Risottoa on syytä sekoitella vs. paella. Samoin liemen lisääminen kauhallinen kerrallaan on oleellinen operaatio, koska silloin riisin kooste tulee oikeanlaiseksi.
  • Itsellä keittelyyn meni n. 20 minuuttia. Keittoastia oli wokkipannutyyppinen, joka saattoi vaikuttaa lämmön jakautumiseen.
  • Oikean kypsyyden huomaa parhaiten maistamalla: riisin kuuluu olla hieman napsakka, mutta ei kuitenkaan kova. Loppukeittelyt (kana lisätään takaisin, parmesaani ja voi sulatetaan) kypsyttävät vielä vähän lisää.
Oikein hyvää tulee tästä. Keittelyvaihe on hieman työlästä, mutta ei ylipääsemätöntä. Annan tälle Hopeisen ansiomerkin.