Kasarmimuonaa: Kanarisotto

Tämän muonan voisi helposti valmistaa myös kenttäolosuhteissa, mutta luokittelin kuitenkin kasarmikäyttöön: kentällä keitetään riisiä, mutta ei hifistellä keiton kanssa.

Ainekset:

• 300 g kanafileetä (suikaleina tai kuutioina)
• 2 dl risottoriisiä (esim. Arborio-riisi)
• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 l kana- tai kasvislientä
• 1 dl valkoviiniä (valinnainen)
• 1 dl raastettua parmesaania (esim. Parmigiano Reggiano)
• 2 rkl voita
• 1 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja mustapippuria
• (halutessa: herkkusieniä, paprikaa, pinaattia tms.)

Valmistus:

1. Kuumenna liemi kattilassa (pidä se kuumana koko ajan).
2. Paista kana pannulla öljyssä, mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Nosta sivuun odottamaan.
3. Kuullota sipuli ja valkosipuli samassa pannussa.
4. Lisää riisi ja sekoita hetki, kunnes se muuttuu hieman läpikuultavaksi.
5. Kaada viini (jos käytät) ja anna haihtua.
6. Lisää kuumaa lientä kauhallinen kerrallaan, sekoitellen: Lisää uusi kauhallinen vasta kun edellinen on imeytynyt. Jatka noin 18–20 minuuttia
7. Lisää kana takaisin loppuvaiheessa.
8. Sekoita joukkoon voi ja parmesaani→ tästä tulee risoton kermainen koostumus
9. Maista ja säädä suola/pippuri

Muutama kommentti:

• Risottoa on syytä sekoitella vs. paella. Samoin liemen lisääminen kauhallinen kerrallaan on oleellinen operaatio, koska silloin riisin kooste tulee oikeanlaiseksi.
• Itsellä keittelyyn meni n. 20 minuuttia. Keittoastia oli wokkipannutyyppinen, joka saattoi vaikuttaa lämmön jakautumiseen.
• Oikean kypsyyden huomaa parhaiten maistamalla: riisin kuuluu olla hieman napsakka, mutta ei kuitenkaan kova. Loppukeittelyt (kana lisätään takaisin, parmesaani ja voi sulatetaan) kypsyttävät vielä vähän lisää.

Oikein hyvää tulee tästä. Keittelyvaihe on hieman työlästä, mutta ei ylipääsemätöntä. Annan tälle Hopeisen ansiomerkin.

Kasarmimuonaa: Kanatäytteiset enchiladat

Enchiladat ovat ainakin jossain määrin burritojen yms. sukulaisia; lähinnä erona kai lienee, että ne kuorrutetaan juustolla ja kastikkeella sekä gratinoidaan uunissa. Wikipedia-selitys tässä.

Halusin kokeilla moisia lättyjä ja löysin sopivan reseptin Valion palvelusta.

Ainekset:

• 500 g broilerin rintafileetä
• 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa
• ½ tl suolaa
• 1 tl rouhittua mustapippuria
• 1 (225 g) iso sipuli
• 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
• 1 tlk (170/285 g) papusekoitusta, esim. GoGreen
• 1 dl Valio ruokakermaa Kolme juustoa
• ½ dl tuoretta korianteria

Kuorrutus:

• 1½ dl Valio ruokakermaa Kolme juustoa
• ½ dl tomaattipyreetä
• 3 dl (150 g) Valio Oltermanni® Cheddar juusto

Lisäksi:

• 1 pkt (320 g/8 ) soft tortilloja
• 1 prk valmista salsakastiketta

Valmistus:

1. Leikkaa broilerifileet ohuiksi suikaleiksi. Paista ne Oivariini rasvassa pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla.
2. Lisää hienonnettu sipuli. Kuullota kunnes pehmiää.
3. Lisää tomaattimurska ja valutetut, huuhdotut pavut. Kiehauta. Lisää ruokakerma ja hienonnettu korianteri. Kuumenna kiehuvaksi. Jäähdytä hetken aikaa ennenkuin alat täyttää tortilloja.
4. Jaa seos tortilloille ja kääri ne rulliksi. Nosta rullat isoon uunivuokaan.
5. Yhdistä loppu ruokakerma, tomaattipyree ja juustoraaste. Kaada enchiladojen päälle vuokaan.
6. Kuorruta 225 asteessa n. 18 min tai kunnes pinta saa hiukan väriä. Tarjoa salsakastikkeen kanssa.

Muutama kommentti:

• Reseptissä oli ohje Maissisalsakastikkeelle. Laiskuuttani ostin kaupasta valmista.
• 18 minuuttia oli hieman liian pitkä kuorrutusaika; kuorrute kärvähti osin mustaksi. Ei vaikuttanut kuitenkaan makuun.

Kelvollista syötävää tuli, mutta jossain määrin jäi pliisuksi. Yksi syy lienee varovainen maustaminen: tiukemmalla salsakastikkeella tai chilin lisäämisellä täytteeseen potkua voisi tulla enemmän. Pitää kokeilla tätä samaa vielä esim. jauhelihan tai katkarapujen kanssa ja palata sitten uudelleen arvosteluun. Nyt annan Hopeisen ampumamerkin.

Kasarmimuonaa: Tomaattipiirakka

Edelleen piirakkaa pukkaa... Pitänee vaihtaa tämän blogin nimi "Kypsien piirakoiden puuhanurkaksi"...

Tämänkertainen ohje löytyi IS Ruokalan puolelta ja on kasvispiirakka.

Ainekset:

• 1 peruna-ruistaikina pakastealtaasta
• 1 rkl dijon-sinappia
• kourallinen parmesaaniraastetta
• 500 g kirsikkatomaatteja
• 1,5 tl rosmariinia
• sormisuolaa
• isoja kapriksia

Valmistaminen:

1. Lämmitä uuni 225 asteeseen.
2. Kauli sulanut taikina 0,5 cm paksuksi levyksi ja aseta se noin 25x35 cm uunivuokaan leivinpaperille.
3. Voitele pohja dijon-sinapilla ja ripottele päälle parmesaanijuustoa.
4. Pese ja puolita tomaatit ja levitä tasaisesti pohjan päälle.
5. Ripottele päälle suolaa ja rosmariinia.
6. Nosta uuniin noin 30 minuutiksi, kunnes pohja on kypsää ja tomaatit paahtuneita.
7. Puolita päälle kapriksia ja tarjoa kuumana tai lämmitettynä.

Ihan ok muonaa tuli, mutta en lähde vielä arvosanaa kuitenkaan antamaan. Syöjien joukossa oli eräs, joka ei dijon -sinappia siedä ja näin ollen jouduin tyytymään tavanomaiseen sinappiin. Ehkä tästä johtuen muonasta puuttui potkua ja sen vuoksi sitä pitää uudemman kerran kokeilla.

Edit 6.4.2026: Lisäsin aineksiin sormisuolan, joka oli puuttunut sieltä, mutta oli ohjeissa.

Kokeilun jälkeen annan tälle arvosanan Pronssinen arvomerkki: ei iske dijon sinapillakaan. Ehkä pitäisi paahtaa tomaatteja tmv., jotta olisi hehkutuksen arvoinen.

R.I.P Chuck Norris

 Kaikista kovin äijä ja kypsin heppu Chuck Norris on kuollut 19.3.2026. Chuckaan ei päässyt vääjäämätöntä pakoon, vaikka (elokuva)urallaan Kuoleman väistelikin tuhansia kertoja. Kokosin hänelle muistovärssyksi 30 sanontaa:

1. Chuck Norris ei tee punnerruksia – hän työntää maapalloa alaspäin.
2. Chuck Norris laski kerran äärettömään… kahdesti.
3. Chuck Norris heitti kranaatin, joka tappoi 50 ihmistä. Sen jälkeen kranaatti räjähti.
4. Chuck Norris ei nuku – hän odottaa.
5. Chuck Norris voi jakaa nollalla.
6. Kun Chuck Norris tekee virheen, todellisuus korjaa itseään.
7. Chuck Norris ei tarvitse Googlea – Google kysyy Chuck Norrisilta.
8. Chuck Norris ei koskaan myöhästy – aika odottaa häntä.
9. Chuck Norris voi sytyttää tulen jäällä.
10. Chuck Norrisin varjo ei seuraa häntä – se yrittää pysyä perässä.
11. Chuck Norris voi voittaa shakkipelin yhdellä siirrolla… ilman nappuloita.
12. Chuck Norris voitti Tour de Francen kuntopyörällä.
13. Chuck Norris ei lue kirjoja – hän tuijottaa niitä, kunnes ne kertovat sisällön.
14. Chuck Norris voi kuulla hiljaisuuden.
15. Chuck Norris ei hengitä – ilma väistyy hänen tieltään.
16. Kun Chuck Norris katsoo peiliin, peili särkyy. Lasi ei ole niin tyhmä, että menisi Chuck Norrisin ja Chuck Norrisin väliin.
17. Chuck Norris ei tarvitse sateenvarjoa – sade väistää häntä.
18. Chuck Norris voi juosta ympäri maapallon ja lyödä itseään takaraivoon.
19. Chuck Norris ei käytä kelloa – hän päättää ajan.
20. Chuck Norris voi sammuttaa valot taputtamalla… yhdellä kädellä.
21. Chuck Norris ei koskaan häviä – joskus hän vain antaa muiden kuvitella voittaneensa.
22. Chuck Norris voi ratkaista Rubikin kuution yhdellä vilkaisulla.
23. Chuck Norris ei katso televisiota – televisio katsoo häntä.
24. Chuck Norris voi saada sipulin itkemään.
25. Chuck Norris ei kirjoita – sanat järjestäytyvät itse.
26. Chuck Norris voi uida maalla.
27. Chuck Norris ei tarvitse aseita – hänen katseensa riittää.
28. Chuck Norris voi voittaa kivipaperisakset valitsemalla “Chuck Norris”.
29. Chuck Norris ei pelkää pimeää – pimeä pelkää häntä.
30. Chuck Norris ei ole täydellinen. Häneltä puuttuu heikkoudet.

Kasarmimuonaa: Riisipuurorieskat

Olen usein tehnyt ja kehunutkin perunamuussin tähteistä tehtyjä rieskoja (resepti Kyhepunussa tässä). Taannoin lounaalta jäi tähteeksi riisipuuroa ja juolahti mieleen, että saisiko siitäkin leivottua rieskoja tai sämpylöitä. Sydänmerkki -sivustolta löytyi tähänkin resepti:

Ainekset:

• 5 dl riisipuuroa
• 2 munaa
• 2-4 dl sämpylä- tai täysjyväjauhoja

Valmistus:

1. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
2. Sekoita riisipuuro ja kananmunat. Lisää jauhoja vähitellen, aluksi 2 dl. Jauhojen tarve riippuu puuron paksuudesta ja valitusta jauhosta. Sopiva taikina on kiinteää, mutta pehmeää.
3. Taputtele taikinasta jauhojen avulla 4 rieskaa pellille leivinpaperin päälle.
4. Paista uunin ylätasolla noin 10-12 minuuttia, kunnes rieskat ovat kauniin ruskeita.

Pari kommenttia:

• Suolaa olisi pitänyt lisätä taikinaan. Suolan puute reseptistä johtunee sen lähteestä eli Sydänmerkistä..
• Paistoaika oli minun uunissani n. 15 minuuttia.

Erittäin hyvää tuli ja annan tälle saman arvomerkin kuin perunarieskallekin eli Kultaisen ampumamerkin. Luontokin kiittää, kun hukkaa ei tehdä.

Kasarmimuonaa: Katkarapu -ja simpukkarisotto

Jostain syystä ruokakaappeihin oli kertynyt liikaa risotto -tyyppistä riisiä, joten kokeilin muutamia reseptejä kyseisestä italialaisesta muonitustavasta. Kunnollinen risotto on aivan eri tavaraa kuin se limainen riisimössä, mitä tarjottiin aikanaan kansakoulun keittolassa.

Risoton valmistamisessa on tärkeää huomata ero paellaan: risottoa pitää hämmentää koko ajan ja vähitellen lisätä siihen nestettä samalla, kun taas paellan annetaan olla rauhassa.

Löysin Kotiliesi -lehden verkkosivulta sopivan reseptin:

Ainekset:

• 300 g katkarapuja
• 1 salottisipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 3 rkl oliiviöljyä
• 3 dl risottoriisiä
• 2 dl valkoviiniä
• 8 dl kalalientä
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 tl raastettua sitruunankuorta
• 1 dl parmesaanijuustoa raastettuna
• 20 g voita
• ¼ tl mustapippuria
• (¼ tl suolaa)
• savusimpukkarasia (Willien lisäys)

Valmistus:

1. Hienonna yksi salottisipuli ja kaksi valkosipulinkynttä. Sulata 300 grammaa katkarapuja siivilässä juoksevan veden alla.
2. Kuumenna kolme ruokalusikallista oliiviöljyä kasarissa ja kuullota sipuleita muutama minuutti. Mittaa pannulle kolme desilitraa risottoriisiä. Sekoita ja anna riisien kuullottua pari minuuttia. Kaada riisien joukkoon kaksi desilitraa valkoviiniä. Sekoita ja anna viinin imeytyä riisiin. 
3. Kiehauta noin kahdeksan desilitraa kalalientä toisessa kattilassa. Lisää noin desilitra kiehuvaa kalalientä kerrallaan risottoon. Sekoita koko ajan. Kun neste on imeytynyt, lisää taas noin desilitra lientä. Jatka, kunnes riisi on juuri ja juuri kypsää. Risotto saa jäädä löysäksi. Aikaa kuluu 15–20 minuuttia. 
4. Mausta riisi ruokalusikallisella sitruunanmehua ja teelusikallisella sitruunan kuoriraastetta. Lisää joukkoon desilitra raastettua parmesaanijuustoa, 20 grammaa voita ja neljäsosa teelusikallinen mustapippuria. Lisää lopuksi sulatetut katkaravut ja kuumenna nopeasti, etteivät ravut sitkisty. Tarkista maku ja mausta katkarapurisotto tarvittaessa suolalla.

Muutama kommentti:

• Lisäsin katkarapujen lisäksi risottoon savusimpukkasäilyketölkillisen, joka antoi hyvin makua.
• Omalle makuaistille suolan lisääminen oli välttämätöntä, mutta kannattanee kuitenkin maistaa ennen lisäämistä.
• Käytin perusmallin sipulia salottisipulin sijaan. Jäi todentamatta, olisiko tuo vaikuttanut makuelämäkyseen mitenkään.

Hyvää oli ja myös yllättävän täyttävää. Vaikutuksensa oli varmaankin parmesaanilla ja voilla Annan tälle Kultaisen ampumamerkin ja aion valmistaa toistekin.

Kirja: Olivier Norek: Talven soturit: ISBN-978-951-1-51442-8

Lukaisin läpi tämän teoksen, joka kertoo Talvisodan aikaisista Kollaan rintaman tapahtumista ja päähenkilönä Simo Häyhä.

Täytyy sanoa, että oli ehkä erikoisin sotakirja, jonka olen lukenut. Sotakirjoissa kuvataan tyypillisesti suoraviivaisesti toimintoja ja tapahtumia tai sitteen ollaan vahvasti sodanvastaisissa tunnelmissa. Tämän kirjan tyylinä on taas omituinen "kaunokirjallinen" tapa kuvata tapahtumien lisäksi ympäristöä, henkilöiden ajatusmaailmaa, mielikuvistusta/mystisiä tapahtumia (esim. Simo Häyhän oppaana on "henkikettu" joka ilmestyy eri yhteyksissä) jne. Lukeminen on ainakin Kypsälle Hepulle varsin haastava tehtävä.

Kirjaan oli puoliväkisin ängätty mukaan Ranskan tapahtumia koskien suunniteltua avustusretkikuntaa Suomelle. Hallituksen ja diplomaattien toiminnan lisäksi myös rivikansalaisten keskusteluja ja ajatuksia oli koostettu mukaan ja jotenkin oli nyrkkeilyottelukin siihen saatu mukaan. Tämä lienee sikäli ymmärrettävää, että kirja on ainakin isolta osin suunnattu ranskalaiselle lukijakunnalle, jonka ainoa kosketus talvisotaan oli tuo retkikunta, joka sitten jäi vielä toteutumatta.

Kohtuullisen asiantuntevasti kirjailija oli kuvannut Talvisodan olosuhteita. Jossain määrin pakkasten vaikutuksia oli liioiteltu, mutta luettakoon se dramatisoinnin pariin ja toisaalta synnyttäähän se positiivista Suomikuvaa meistä kylmäkaraistuneista.

Neuvostoliittolaisia tai oikeammin venäläisiä kurmotettiin kunnolla. Stalinin rakennelma politrukkeineen ja puhdistuksineen ei saanut ymmärrystä samoin kuin venäläinen tyyli ihmishengen täydellisestä arvottomuudesta nostettiin huolellisesti esiin. Tämähän on oikein ja toistuu samanlaisena Ukrainassa, jossa Venäjä käy roistomaista hyökkäyssotaa. Ja Stalinin tyyli toistuu Putinin toiminnassa, kun toisinajattelijoita tuomitaan tai muina miehinä defenestroidaan.

Annan kirjalle Pronssisen arvomerkin. Voihan sen kuriositeettina lukea, mutta lukukokemus voi olla "hämmentävä".

Alla vielä kuva kannesta.

Olivier Norek: Talven Soturit

Kasarmimuonaa: Italialainen Strata

Strata on "suolainen leipävanukas" eli vuokaan laitetaan leivän lisäksi muita höystöjä ja se paistetaan sitten uunissa. Muona sopii erityisen hyvin brunssityyppiseksi, koska se voidaan valmistella edellisenä iltana ja paistaa sitten uunissa syömäpäivän aamuna. Kiinnostuin asiasta ja löysin HS:n Ruokalasta reseptin kokeiltavaksi:

Ainekset (huom! tämä on kuudelle henkilölle):

• 500 g vaaleaa leipää
• 1 iso sipuli
• 170 g pekonia
• 250 g tuoreita herkkusieniä
• 1–2 rkl oliiviöljyä
• 250 g kirsikkatomaatteja
• 80 g tuoretta lehtipinaattia (baby-pinaatti)
• 8 kananmunaa
• 2 dl voimakasta juustoa raasteena (esimerkiksi emmentalia)
• 1 l täysmaitoa
• 2 tl dijoninsinappia
• 1½ tl suolaa
• 1 tl basilikaa
• ½ tl mustapippuria
• voita vuoan voiteluun

Valmistus:

1. Leikkaa leipä sivuiltaan noin 2,5 cm:n kuutioiksi. Laita suureen kulhoon odottamaan.
2. Kuori sipuli, halkaise se ja leikkaa ohuiksi puolirenkaiksi. Saksi pekoni suikaleiksi. Puhdista ja viipaloi herkkusienet.
3. Laita pekonisuikaleet kylmälle pannulle liedelle ja käännä lämpö päälle. Paista hiljalleen, kunnes suikaleista on irronnut rasvaa ja palat ovat kypsiä. Lisää leivän joukkoon.
4. Lisää tarvittaessa hieman oliiviöljyä. Paista herkkusieniä kovalla lämmöllä, kunnes ne ovat ruskistuneet. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla, siirrä leipäkuutioiden sekaan.
5. Paista sipulia pannulla kovalla lämmöllä, kunnes se on saanut väriä. Laske sitten lämpöä ja hauduta sipuli pehmeäksi. Kaada leipäseokseen.
6. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää kulhoon. Lisää lehtipinaatti, kananmunat, juustoraaste, maito, dijoninsinappi, suola, basilika ja mustapippuri. Sekoita tasaiseksi.
7. Voitele uunivuoka ja kaada seos siihen. Peitä vuoka kelmulla ja laita jääkaappiin vähintään 2 tunniksi, mielellään yön yli.
8. Paista 175-asteisessa uunissa noin 1 tunti 20 minuuttia, kunnes massa on asettunut ja paistos on keskeltäkin kypsää. Anna vetäytyä 5–10 minuuttia ennen tarjoilua.

Muutamia kommentteja:

• Annos on tosiaan iso; kannattaa miettiä puolittamista, jos syöjiä on vain 2-3.
• Omassa uunissa sopiva paistoaika oli 1 h 25 min.
• Illan valmistelupuuhastelu oli työlästä, mutta aamu helppo, vaikka veikin odotteluaikaa.

Annan tälle Hopeisen arvomerkin isolta osin kätevän aamuvalmistelun vuoksi. Sopisi erityisen hyvin esim. mökkiloma-aamulle.

Ohessa vielä kuva korkatusta annoksesta:

Italialainen Strata