Kasamimuonaa: Sipulifocaccia

Kypsät heput ovat lähtökohtaisesti lihansyöjiä mutta joskus kasvismuonakin poikkeuksellisesti maistuu. Esimerkki toimivasta kasvisruokalajista on Italian Liguriasta peräisin oleva sipulifocaccia -leipä. Resepti tähän löytyi Soppa365 -sivulta:

Ainekset:

Pohja:

•  25 g hiivaa
•  4 dl vettä
•  ¾ dl oliiviöljyä
•  1 tl suolaa
•  6–7 dl vehnäjauhoja

Karamellisoidut sipulit

•  700 g (5–7 kpl) sipulia
•  ½ dl oliiviöljyä
•  1 rkl tuoretta rosmariinia hienonnettuna
•  1 tl suolaa
•  1 tl sokeria
•  ½ tl mustapippuria myllystä
•  (1 rkl valkoviinietikkaa)

Pinnalle
 1/2 dl oliiviöljyä

Valmistus:

1. Liuota hiiva haaleaan veteen. Lisää öljy, suola ja jauhot.
2. Sekoita taikinaa puuhaarukalla voimakkaasti noin minuutti, kunnes se on tasaista. Taikinan on tarkoitus olla hyvin pehmeää.
3. Levitä valmis taikina leivinpaperin päälle pellille. Anna sen kohota peittämättä noin tunti. Omassa valmistuskokeilussa kohoaminen jäi varsin vaatimattomaksi mutta hyvä tuli siitä huolimatta.
4. Valmista sillä aikaa pinnalle sipulit. Kuori, puolita ja viipaloi sipulit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulit raukeiksi (wtf?) ahkerasti käännellen. Lisää kuullotuksen aikana rosmariini, suola, sokeri ja mustapippuri. Paista vielä hetki, jotta sipulit hieman karamellisoituvat. Älä paista liikaa, jotta sipulit eivät kypsy hajoavan pehmeiksi ja liian tummiksi. Lisää lopuksi halutessasi tilkka viinietikkaa ja kuohauta, jotta ylimääräinen neste haihtuu.
5. Ripottele sipulit kohonneen taikinan pinnalle.
6. Paista sipulifocacciaa 225-asteisen uunin keskitasolla 20–25 minuuttia. Paistoaika riippuu sipulien karamellisoitumisesta: Mikäli ne eivät tummu liikaa, voit jatkaa paistamista vielä hetken. Tällöin pohjasta tulee ihanan rapea.
7. Sivele pinnalle hieman oliiviöljyä. Tarjoa lämpimänä.

Muutama huomio: Oikea jauhomäärä ainakin minun kokeiluissa on 6 dl. Oliiviöljyä ei kannata laittaa päälle puolta desiä, vaan voidella pinta sillä sopivasti.

Oikein hyvää tuli. Maistuu sekä lämpimänä että kylmänä, suosittelen!

Charles Minardin Infograafi Napoleonin Venäjänseikkailusta

Nykypäivän webbisivuilla ja lehtiartikkeleissa näkee usein infograafeiksi nimitettyjä piirroksia, joilla pyritään havainnollistamaan kuvattua aihetta useamman ulottuvuuden avulla. Infograafi ei ole uusi keksintö; eräs ensimmäisistä sellaisen kehittelijöistä oli ranskalainen insinööri Charles Minard joka kuvasi  Napoleonin sotajoukkojen retkeä Venäjälle vuosina 1812-13.

Charles Minardin Infograafi

Kartta alkaa Puolan ja Venäjän väliseltä rajalta ja etenee siitä kohti Moskovaa. Ruskeat ja mustat alueet kuvaavat ranskalaisten joukkojen määrän eri maantieteellisissä paikoissa ajan funktiona. Kuvassa on kuudenlaista tietoa  joukkojen määrä, kuljettu matka, maantieteelliset koordinaatit (pituus ja leveys), joukkojen etenemissuunta, sijainti sekä kenties kaikkein tärkein Napoleonin tappioon johtanut syy: kenraali Pakkanen eli Venäjän lämpötila perääntymisvaiheen aikana. Punaruskea väri kuvaa hyökkäysvaihetta ja  musta perääntymisvaihetta. Yksi millimetri alkuperäisellä kartalla vastasi kymmentä tuhatta miestä.  Lämpötila on ilmoitettu Réaumur-asteikolla joten lämpötilat pitää kertoa luvulla 1,25 saadakseen ne celsiusasteina: esimerkiksi −30 °R = −37,5 °C.

Kova on retki ollut. Matkaan lähti noin 600 000 miestä  mutta sotaretken loppuun mennessä koko Grande Armée oli käytännössä tuhoutunut. Tuo lopputilanne näkyy hyvin Minardin graafistakin: paluumatkan mustat viivat hiipuvat kokonaan länteen mennessä..