Elokuva: Taistelulähetit 1917 (2020)

Kävin katsomassa tämän hehkutetun sotaelokuvan, joka tunnetaan IMDb:ssä pelkällä vuosiluvulla 1917. Elokuvalle on povattu Oscareita ainakin parhaasta ohjauksesta (Sam Mendes) ja parhaasta elokuvasta. Saa nähdä kuinka käy: ainakin Revenanttia paremmalla ansiolla nuo tulevat, jos ovat tullakseen. Taisin tosin kritisoida tuolloin DiCaprion Oscaria, mutta ei ohjauksestakaan moista olisi ansaittu.

Lievästä ylitaiteellisuudesta 1917 kyllä kärsii, hieman Veteen piirretyn viivan tyylisesti. Elokuvassa korostuu visuaalisuus ja erittäin näyttävä lavastus: erityisesti päähahmojen eteneminen läpi ei-kenenkään maan on realistisen näköistä ja varsin puistattavaksi saatu. Nykysotaelokuvia vaivaava "Sotamies Ryan" -efekti on sen sijaan saatu hallintaan ja efektin ylilyönti vältetään hyvin, vaikka muutamissa kohtauksissa sitä käytetäänkin.

Suurin puute elokuvalle on liian yksinkertainen tarina: tehtävänä on viedä viesti pisteestä A pisteeseen B ja siinä kaikki. Tarinan ohuudesta johtuen juoneen on pitänyt ympätä erilaisia omituisia ja epäloogisia käänteitä. Jopa koko tarina itsekin on epälooginen: elokuvassa pörrää lentokoneita ilmassa, joten viesti olisi helposti voitu toimittaa pataljoonalle ilmateitse. Sen sijaan lähetetään pari tst-lähettiä matkalle, wtf? Tarinan yksinkertaisuudesta johtuen myös sen kulku on varsin hyvin ennakoitavissa. Oikeastaan ainoastaan lopullisessa tulemassa on kaksi eri vaihtoehtoa ja arvasin niistä itse väärän. En avaa tuota sen enempää spoileria vältelläkseni, mutta sen verran mainitsen että kapteenin ja korpraalin keskustelussa tuohon annetaan syötteitä.

Hurjaa hommaa on sota kuitenkin 1917 ollut oikeastikin. Sodassa pitää tulen ja liikkeen suhteen olla oikea. Ensimmäisen maailmansodan Länsirintamalla liike pysähtyi, mutta tulta riitti tolkuton määrä. Lopputulemana oli maiseman totaalinen ympärikääntö ja valtava lihamylly, joka söi nuoria miehiä miljoonittain. Tämä käy hyvin ilmi elokuvasta ja erityisesti sen lavastus-setupista.

Suosittelen elokuvan katsomista, mutta en pysty sitä Pronssista ampumamerkkiä enemmän palkitsemaan. Tällä kertaa ehkä on niin, että osaamista olisi ollut enempäänkin, mutta tarina ei riittänyt.

Alla vielä traileri Youtubesta:

Kasarmimuonaa: Jänishöystö/käristys

En ole kovin suuri jäniksen lihan ystävä: liha on muuten maukasta, mutta täynnä kalvoja, jotka tekevät siitä sitkeän. Eräs innokas jänismetsästäjä kertoi muutama vuosi sitten reseptin. jolla tämä ongelma voidaan välttää. Kokeilin sitä, kun sain jäniksen työstettäväksi.

Luokittelin reseptin kasarmimuonaksi, koska jäniksen liha käsitellään tässä tapauksessa jäisenä. Kenttäolosuhteissa jäisenä säilyttäminen on haasteellista ainakin nollakelien yläpuolella.

Ainekset:

• 1 jänis
• 170 g amerikanpekonipaketti 
• 200 g pippurituorejuusto 
• 2 dl ruokakerma
• suolaa
• (tarvittaessa) voita paistamiseeb
• perunamuusiainekset (joko valmis tai perunat, joista keitetään)

Valmistus:

1. Ammu jänis, suolista se ja laita riippumaan kelistä riippuen muutamaksi päiväksi.
2. Nylje jänis ja irrottele lihat luista. Pakasta lihat "pötkyläksi", jonka poikkileikkaus on soikion muotoinen ja pidemmältä mitaltaan n. 5 cm.
3. Ota lihapötkylä pakkasesta paria tuntia ennen ruoan valmistushetkeä: pötkylä saa hieman sulaa. Vuole pötkylästä ohuita lastuja terävällä veitsellä. 
4. Suikaloi pekoni ja ruskista pannulla. Laita syrjään.
5. Ruskista jäniksenlihasuikaleet pekonirasvassa pannulla. Mausta suolalla. Käytä tarvittaessa voita paistamiseen: nykysiat on niin rasvattomia, että pekonirasva ei välttämättä riitä.
6. Lisää pekonit takaisin pannulle. Lisää tuorejuusto ja anna sulaa. Ohenna sopivan vahvuiseksi ruokakermalla.
7. Tarjoa perunamuussin kanssa.

Oikein maukasta tästä tulee. Periaatteessa kyse on käristyksestä, mutta nimitän tuon kuitenkin höystöksi, koska liemi on kermapohjainen.

Alla kuva jäniksenlihapötkylästä malliksi:

Jänispötkylä höystöä varten

Vinkkinä vielä sen verran, että jos muusia sattuu jäämään yli niin siitä kannattaa tehdä perunarieskaa tällä reseptillä.

Kasarmimuonaa: Peltilihapiirakka

Esittelin aiemmin Kyhepunussa jauhelihapiirakan johon tuli mm. juustoa ja munamaitoa. Testasin tällä kertaa Kodin kuvalehdestä löytyneen Peltilihapiirakan ohjeen ja totesin toimivaksi. Ohje on se klassinen lihapiirakkaohje jota jo muinais-suomalaiset valmistivat ja söivät...

Ainekset:

• 2 isoa lehtitaikinalevyä (Kodin kuvalehdessä oli ohje myös taikinalle mutta sitä en jaksanut ryhtyä rakentelemaan).
• 1 dl puuroriisiä 
• 4 dl kasvislientä riisin keittämiseen 
• 400 g jauhelihaa 
• 1 iso sipuli 
• 1 tl suolaa 
• 1 tl mustapippuria 
• 1 tl paprikajauhetta 
• 1 tl kuivattua oreganoa 
• 3 kananmunaa (2 täytteeseen, 1 voiteluun) 

Valmistus:

1. Keitä riisi kasvisliemessä löysähköksi puuroksi. Ruskista jauheliha ja sipuli ja mausta. 
2. Keitä kaksi kananmunaa, jätä ne puolikoviksi. Oman kokemuksen mukaan onnistuu sopivasti siten, että kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää siihen kananmunat ja keitä 8 minuuttia. Kaada keitinvesi pois ja anna munien kuivaa muutama minuutti. Sitten kylmä vesi tilalle ja kuorinta onnistuu hyvin.
3. Sekoita riisi, jauheliha ja hienonnetut kananmunat. Tarkista maku. Täyte saa maistua voimakkaalle.
4. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
5. Levitä taikina leivinpaperin päälle leivinpaperiarkin kokoiseksi levyksi. Levitä täyte pohjan päälle, mutta älä aivan reunoihin saakka, jotta saat käännettyä pohjan kannen päälle.
6. Käännä toinen taikinapuolikas täytetyn päälle, käytä leivinpaperia apuna. Käännä pohjan reunat tiukasti kannen päälle ja painele kiinni haarukalla. Voitele pinta rikotulla kananmunalla ja pistele kanteen haarukalla reikiä.
7. Paista uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Anna jäähtyä ja vetäytyä kunnolla. 

Alla vielä kuva piirakasta lainattuna Kodin kuvalehden nettipalstalta, copyright siis heillä:

Peltilihapiirakka, copyright Kodin kuvalehti

Sen verran hyvää ja maukasta tuli että annan tuotokselle arvosanan Kultainen ampumamerkki.

Edit: lisäsin ohjeistusta kananmunan keitolle kokeilun pohjalta.