Koitti aika, jolloin sain itse hankittua vastaavat. satuin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja ostin ensimmäiset kumiteräsaappaani kierrätystavaraliikkeestä. Arvelin, ettei 80 sentin sijoitus paljoa omaa taloutta vapisuttaisi, vaikken ehkä pitäisikään ostoksestani. Mutta kyllä isi tietää sopisi tähän kohtaan lentäväksi lauseeksi.
Ei hikoillut jalka kengissä, vaikka kelit olivat milloin mitäkin. Ostamani kengät edustivat vanhaa kaartia jostain menneisyydestä ja ne olivat vielä ihan ehjätkin ( ja hajuttomat ). Huomasin pian, että runsas saapasrasva ja varren lankkaus pitivät huolen sekä saappaiden hyvinvoinnista että jaloista niiden sisällä. Etenkin huomiota kannattaa kiinnittää kumiterän ja nahkavarren saumakohtaan. Aivan loistavat kengät välikausina.. siis vesi lotisee, räntä rasittaa, välillä on märempiäkin aikoja. Normi nokialaiset olivat tehneet sukat litimäriksi, vaikkei vesi sisään pääsisikään, mutta ei kumiteräsaapas. Kovan pakkasen kengiksi niistä ei kuitenkaan ollut.. siis kovan pakkasen.
Uskomattomin tilanne syntyi kanoottiretkellä, jossa jouduin avustamaan toisia kanootteja matalavetisessä koskessa. Olin siellä lähes varrensyvyisissä vesi noissa saapikkaissa eikä vesi tullut läpi, ja hyvä rasvaus piti nahkan kunnossa. Ei tullut vesi myöskään kumi- ja nahkaosan välistä.
Se oli uskomatonta, ja esimerkilläni sain muitakin läsnä olleita eräjormia kiinnostumaan ko. tuotteesta.
No kaikki hyvä päättyy aikanaan. Ensin vaimokulta pisti kengät ulkoruokintaan, koska en muistanut aina pistää puhtaita sukkia jalkaani ja niistä siirtyi haju saappaisiin. Ulkona pitäminen - aurinkoon unohtaminen - johti siihen, että kumi pehmeni ja viimein se pyki puhki, eikä ollut korjattavissa. Harmitti niin maar penteleesti.
Netti sitten näytti, että vielä ko. kenkiä oli saatavilla. Päädyin Nokian Urhojen sijasta Töysän Kenkätehdas Oy:n tuotteeseen muutamasta syystä. Yksi oli tietenkin kotimaisuus, vaikka kenkäpesä onkin Viking (tosin en ole varma sen kotimaasta..), edullinen hinta ja ennen kaikkea verrattuna Urhoihin, niissä ei ole mitään hiivatin irtohuopikasvuorta! Miksi ihmeessä Nokian Urhoissa on? Pakkaskumisaappaat on tehty pakkaseen ja kumiteräsaappaat kesään ja välikausiin. Kysykää, vaikka vanhoilta miehiltä.
Siis maksoin lähetyskuluineen Töysään satakertaisen hinnan uusista kumiteräsaappaista (80 euroa vrt Urhot 126 euroa). Vähän olin kyllä pettynyt; materiaalit olivat kärsineet inflaation. Uudessa kengässä kumiteräosa on ohutta kumia toisin kuin vanhoissa ja se on istuvampi jalalle. Meikäläisen lättäjalka olisi tykännyt entisestä leveämmästä mallista. Nahkavarsi oli laadukasta, mutta varsin väljä, joten metsien ja mantujen töhnää saa kaapia jatkossa sukista.
Muuten: nykykumikengissä on tapahtunut muutos huonompaan ajan kuluessa. Tiedättehän te kaikki, miten esimerkiksi nokialaiset ovat muuttuneet "neitikengiksi", siis kevyiksi ja heikoiksi (onko syy säästöissä vai onko tämä somettaja-kansa muuttunut ihan voimattomiksi). Niin kehnoiksi, että ahkera saa hommata niitä joka toinen vuosi, ja saappaanheittokisoihinkaan uudet mallit eivät taida kelvata. Itse en ole juuri joutunut kumppareita hankkimaan, ja kiitos kuuluu siis noille vanhoille kumiteräsaappaille ja tietysti maan mainioille Meindl-vaelluskengille.
No joka tapauksessa uusista kumiteräsaappaista epäilen vahvasti, etteivät ne tule kestämään samaa kuin vanhat, jotka olivat jo varsin käytetyt ennen kuin itselleni päätyivät. Sen verran vertailua tein vanhojen ja uusien väliltä, että taisi olla vanhoissakin saappaissa Viking-pesä, kun pohjakuvio on sama, mene ja tiedä.
Suosittelen kumiteräsaappaita, varsinkin vanhan kaartin saappaita, kaikille maastoissa liikkuville immeisille.
 |
| Kumiteräsaappaan kuva on lainattu Töysän Kenkätehdas Oy:n sivulta, ja toimikoon se myös tässä yhteydessä pienenä tehtaan mainoksena |
Itse en ole juurikaan kumisaappaiden ystävä juurikin tuon Rajajääkärin kuvaaman hiostavuuden takia vaan preferoin vaelluskenkiä. Niiden haittapuolena on kuitenkin pääosin liian lyhyt varsi suomalaiseen suomaastoon ja toisaalta turhan työläs pukeminen ja riisuminen pikatarpeeseen. Pitääpä kuunnella kokemuksia ja harkita investointia itsekin!
VastaaPoistaHups! Olipa jäänyt arvio kesken koskien kenkäpesän uutta muotoa. Siis vanhassa oli tilaa enemmän varpaille, ja muoto noudatteli vanhaa nokialaista, mutta nyt sitten uudessa Töysän kumiteräsaappaassa muo oli tiiviimpi. Valitettavasti se aiheuttaa - ainakin minulle - sen, että hikoilua tapahtuu jonkinverran. Vanhassa muodossa jäi tilaa ilmankierrolle kohti vartta, nyt sitä tilaa ei ole. Homma on kaksipiippuinen juttu, toisaalta hyvin istuva kenkä tuntuu hyvältä jalassa, mutta miinuspuolta on tuo hikoilu. Se ei ole kuitenkaan samanlaista hikoilua kuin umpikumikengissä. Eli itse painotan edelleen kumiteräsaappaan paremmuutta suhteessa umpikumppareihin. Ja Willien kommenttiin lisäten, eivät kumiteräsaappaat kyllä pärjää hyville vaelluskengille, mutta toden totta ovat nopeat laittaa jalkaan. Tilannehan voi olla niinkin,että istuu jalkoja lämmitellen nuotiolla ilman kenkiä, ja jänisajo lähestyy nopeasti ja pitäisi sitten syöksyä passiin nopeasti. Huh! Vaelluskenkien nauhojen kanssa se ei onnistu, mutta kumiteräsaappaiden kanssa onnistuu. Ja tietenkin se kolmas vaihtoehto on, että katselee kun kumiteräsaapas mies ryntää passiin, jää nuotiolle ja ampuu siitä käsin sen pupujussin juoksentelemasta... Ihan tuttu juttu joillekin hemmoille....
VastaaPoista