Vaatetusjärjestelmät

Maasto-olosuhteissa liikkuminen on pukeutumisen kannalta haastavaa, varsinkin Suomen olosuhteissa. Sää voi vaihdella -40 asteesta + 35 asteeseen, voi olla lunta maassa, sataa vettä tai räntää ja tuuleskellakin. Ihmevaatetta kaikkiin olosuhteisiin ei ole keksitty, vaikka jotkut "älykalvovaatettajat" sellaista väittävätkin. Kerrospukeutumisen esitetään olevan tässä keino, jolloin puhutaan tyypillisesti "välikerroksista", "kuorivaatteista", "merinovillasta" ja muusta tekstiiliteknisestä terminologiasta.

Oma kokemus on se, että äijän kypsyessä lämmöstä tulee ongelma. Pienikin liike aiheuttaa suuren määrän hikeä ja hiki puolestaan jäähtyessään viileissä oloissa palelemisen; vähintäänkin tauoilla. Yritin taklata tuota ostamalla norjalaisen erikoisalusasun Aclima Woolnetin (kuva pakkauksesta alla), joka on erikoiskäsiteltyä merinovillaa ja jonka pitäisi poistaa hiki iholta ja näin pitää kosteus loitolla.

Aclima -kerrastopakkaus

Voi sanoa, että osittain toimii. Luulen, että isomman ongelman lopulta muodostaa minulla päällimmäisenä kerroksena oleva coretex-puku, joka jättää sen Acliman siirtelemän hien pyörimään ruumiin ja puvun väliin. Tätä todistaa vielä se, että kun käytän Aclimaa M62 -maastopuvun alla, homma toimii varsin hyvin. Ongelmaksi vain muodostuu tuo Suomen sää: M62 ei toimi mm. vesisaateella.

Ammattilaiset ovat kehittäneet tähän kestävämpiä ratkaisuja eli pukeutumisjärjestelmiä. Logistiikkaupseerit -lehden numerossa 2/2022 (alkaen sivulta 30, linkki tässä) on  kerrottu yhteispohjoismaisesta vaatehankinnasta Nordic Combat Uniform (NCU), jossa on rakennettu kerrospukeutumiseen pohjautuva asustekokonaisuus alusvaatteista pakkas- ja aavikkoasuihin saakka. Järjestelmän rakenne käy ilmi alla olevasta kuvasta ja sen tarkempi esittely löytyy em. linkistä.

NCU-vaatetusjärjestelmä

Tuosta mallista siviilillekin olisi suurta hyötyä. Yksi haaste kerrospukeutumisessa on "ylimääräisten" kerrosten kuljettelu esim. passiin siirtyessä. Tavaraa tahtoo olla muutenkin liikaa mukana ja tällöin varmuuden vuoksi mukaan pakattu kuorikerros (tmv) lisää painoa ja myös sitä hikeä ainakin siirtymätaipaleelle.

Siviilipuolella Varustelekalla on useita erittäin hyviä artikkeleita kerrospukeutumisen perusteista (linkki) ja syventävää tietoa aiheesta (linkki). Copyright näihin Varustelekalla. Kaiken lisäksi he ovat rakentaneet valmiin Särmä -vaatetusjärjestelmän (linkki), josta rahalla saisi kaiken tarvittavan kerralla ostettuna ja valmiiksi mietittynä (linkki siitäkin tässä).

Yksi kokeilemisen arvoinen asuste on taistelupaita, edelleen Varustelekalta, kuva alla (copyright Varusteleka):

Taistelupaita Varustelekan valikoimasta

Ideana tuossa on se, että paidan torso-osa on hengittävää neulosta, mutta hihat risunkestävää maastokangasta. Paita on tarkoitettu alunperin taisteluliivin alle, mutta voisi hyvin toimia alkusyksyn sorsa- ja lintujahdissa, jolloin lämpö voi vielä nousta hellelukemiin. Tuota pitänee kokeilla käytännössä tulevana syksynä.

Edit: Hankin tuon taistelupaidan ja täytyy sanoa, että on erittäin toimiva lämpimillä keleillä. Repun kanssa käytettynä hiostaa kyllä selästä, mutta muutoin on sekä sopivan viileä että kuitenkin riittävän suojaava suomalaisissa pusikoissakin. Joku sauma hiertää vasemmassa hihassa; sitä pitää vielä ihmetellä.

Neuvostopropagandaa: Linia Mannergeiman - Mannerheim Line

Neuvostoliitto laati Talvisodasta propagandaelokuvan, joka sai jonkinmoista suosiota Yhdysvalloissa. Tästä kertova HS:n artikkeli löytyy tästä linkistä (maksumuuri).

Elokuva itsessään löytyy alta, copyright Youtuben mukaan:

Googlen Gemini -tekoälyn luoma transkriptio venäjänkielisestä tekstityksestä on tässä:

• Johdanto ja Leningradin merkitys: Video alkaa kuvailemalla Leningradia (nykyinen Pietari) vallankumouksen kehtona ja Neuvostoliiton toisena teollisuuskeskuksena [01:45]. Videolla korostetaan, että kaupunki sijaitsi vain 32 kilometrin eli yhden tykinlaukauksen etäisyydellä rajasta [02:00].
• Suomi sotilaallisena uhkana: Suomi kuvataan maana, jonka hallitsevat piirit muuttivat Karjalankannaksen valmiiksi sotilaalliseksi sillanpääasemaksi kolmansille valloille hyökkäystä varten Neuvostoliittoa ja Leningradia vastaan [03:19].
• Mannerheim-linjan rakenne: Videolla selitetään, että rajan läheisyyteen rakennettiin kahdeksan puolustuslinjaa ennen varsinaista Mannerheim-linjaa [03:45]. Varsinainen linja koostui teräsbetonista, graniitista ja maavalleista, ja se halkaisi koko Karjalankannaksen Laatokan rannalta Viipurinlahdelle [03:59].
• Viipurin suunta: Viipurin suunnalla oli toinen teräsbetonisten linnoitteiden järjestelmä, joka ympäröi kaupungin mahtavana puoliympyränä [04:12]. Tätä kuvataan "teräsbetoniseksi ja graniittiseksi nyrkiksi", joka oli valmis iskemään kohti Leningradia [04:29].
• Sodan syttyminen ja provokaatiot: Marraskuussa 1939 Suomen sotilasjohdon väitetään ryhtyneen aktiivisiin toimiin ja aloittaneen röyhkeitä provokaatioita rajalla [04:43].
• Puna-armeijan ja laivaston vastaus: Puna-armeijan yksiköt sekä Itämeren laivaston sotalaivat lähtivät puolustamaan kotimaataan [08:47].

Tällaista propagandaa nykyvenäjä rakentaa varmaankin Suomesta. Lienee kuitenkin jo väreissä esitettyä ja myös hienovaraisemmin tehtyä, jolloin uppoaa ainakin oman maan kansalaisiin ja maanpetturi-quislingiin Ano Turtiaiseen. Jälkimmäisen älykkyydellä tosin taitaa upota myös tässä esitetty mustavalkofilmi...

Kasarmimuonaa: Perunapiirakka

Löysin piirakkareseptin K-Ruokasivulta ja päätin kokeilla: perunaa ei ole aiemmissa käsiteltykään. Ainekset hankin S-kaupasta ja samat löytyivät (mutta ilman "Pirkka" -nimiä).

Ainekset:

• 1 pkt (400 g) Pirkka rukiista piirakkataikinaa (pakaste), löytyy myös Myllyn Paras -mallisena
• 6 (600 g) Pirkka yleisperunaa (keltainen pussi)
• 200 g purjoa
• 1 pkt (150 g) Pirkka suomalaista pekonia
• 1 tl oliiviöljyä
• 2 rkl ruohosipulia hienonnettuna
• 1/2 tl suolaa
• 1/4 tl mustapippuria
• 1 tlk (2 dl) Pirkka ruokakermaa (15 %)
• 1 ps (130 g) Pirkka Parhaat mustaleimaemmentalraastetta

Valmistus:

1.  Ota taikina sulamaan huoneenlämpöön noin tunti ennen valmistamista. Vuoraa irtopohjavuoka (24 cm) leivinpaperilla ja voitele vuoan reunat.
2. Pese, kuori ja viipaloi perunat. Leikkaa purjosta vihreä osa pois, halkaise purjo ja huuhtele. Suikaloi purjo. Kuutioi pekoni.
3. Ruskista pekoni pannussa. Lisää öljy, perunat ja purjo. Paista sekoitellen miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.
4. Kauli sulanut taikina hieman piirakkavuokaa isommaksi pyöreäksi levyksi ja nosta taikina vuokaan. Painele varovasti taikina vuoan pohjalle ja reunoille.
5. Levitä 3/4 juustoraasteesta taikinan pinnalle. Kumoa perunaseos vuokaan ja tasoita pinta. Kaada päälle ruokakerma. Lisää loput juustoraasteesta ja ruohosipuli.
6. Kypsennä piirakkaa 175-asteisessa uunissa keskitasoa alemmalla tasolla noin 45 minuuttia. Anna piirakan vetäytyä vuoassaan 10 minuuttia ennen vuoasta irrottamista. Tarjoa lämpimänä salaatin kanssa.

Muutama kommentti:

• Vähän enemmän potkua olisi voinut maun puolesta olla. Voisi ehkä kokeilla perusruokakerman sijaan jotain maustettua kermaa tmv. 
• En käyttänyt irtopohjavuokaa enkä leivinpaperia, koska nuo valmistaikinat eivät erikseen sellaista vaadi. Syömävaiheessa irtopohjavuoka olisi kuitenkin näppärä, pitää kokeilla.

Annan tällä kokeilulla tälle Hopeisen ampumamerkin.

Kasarmimuonaa: Paistetut kampasimpukat ja chorizot

 Nyt aletaan lähestyä jo fine diningiä, mutta menköön kuitenkin. Tätä muonaa voisi tehdä jopa kenttäolosuhteissa, koska tarvitaan vain paistinpannua, mutta toisaalta Suomen luonnossa on harvoin kampasimpukkaa tarjolla. Ruoka ei muutenkaan ole ravitsemustarkoituksessa ideaalinen: simpukka on sikahintaista, joten ähkyyn sillä ei itseeän raski syödä.

Ainekset:

•  100 g chorizomakkaraa
•  300 g kampasimpukkaa ("kampasimpukanliha" pakaste omassa lähikaupassa)
•  1/2 sitruuna
•  3 rkl lehtipersiljaa hienonnettuna

Valmistus: 

1. Viipaloi makkarat. Paista ne pannussa paahtuneiksi. Siirrä makkarat pois pannusta. Paista kampasimpukat makkaroista irronneessa rasvassa, noin 1 minuutti/puoli.
2. Pese ja raasta sitruunan ohut keltainen kuoriosa ja purista mehu.
3. Laita makkarat pannuun simpukoiden seuraan. Lisää sitruunamehu ja sekoita.
4. Siirrä simpukat ja makkarat tarjoiluastiaan. Viimeistele sitruunankuorella ja lehtipersiljalla.

Hyvää tuli, mutta kuten mainittu, ei riitä pääruoaksi vaan on pikemminkin startteri oikealle aterialle. Annan kuitenkin arvomerkiksi Kultaisen ampumamerkin.

Kasarmimuonaa: Välimeren uunimunakas

Tämä ruokalaji menee kasarmimuonaksi, koska valmistus vaatii uunin. Resepti löytyi Valion sivuilta.

Ainekset:

• 8 kananmunaa
• 1 prk (2,5 dl) Valio Keittiön ruokakermaa punainen pesto
• ½ rasia (à 250 g) kirsikkatomaatteja
• 1 punasipuli
• 1 prk (180 g) Valio Keittiön salaattijuustokuutioita (käytännössä fetaa)
• suolaa ja pippuria myllystä

Valmistus:

1. Riko munat kulhoon. Vatkaa kerma joukkoon.
2. Huuhtele ja puolita tomaatit. Kuori ja viipaloi sipuli. Valuta salaattijuustokuutiot.
3. Vuoraa uunivuoka (20 x 26 cm) leivinpaperilla. Lisää vuokaan tomaatit, sipuli ja salaattijuusto. Kaada munaseos vuokaan.
4. Kypsennä munakasta 200 asteessa 25-30 minuuttia, kunnes munakas on hyytynyt.

Muutama havainto:

• Valmistusaika oli minun uunissani jopa vähän yli 30 minuuttia, ennen kuin hyytyminen tapahtui.
• Suolan ja pippurin määrää ei kerrottu, joten niitä joutui arvaamalla laittamaan. Aineksissa on jonkin verran suolaa (erityisesti fetassa).

Annan tälle Hopeisen arvomerkin ja tarkastan sitä tarvittaessa seuraavalla valmistuskerralla.

Sotakalustoa: Ball Turret

Toisen maailmansodan aikaan kehiteltiin kaikenlaista uutta tekniikkaa ja taas vastatoimia vihollisen puolelle. Eräs mielenkiintoinen vempele oli suurten pommikoneiden alla roikkunut "Ball Turret" eli pallonmuotoinen konekivääritorni, jolla suojattiin pommittajia alasektorista hyökkääviltä vihollishävittäjiltä.

BT ei ollut klaustrofobisten työpiste. Siinä roikuttiin koneen alla kilometrien korkeudella maasta sulloutuneena pieneen kopperoon, jota vielä viholliset tulittivat. Lisäksi koppi oli todella kylmä, vaikka kylmyyttä lievensivätkin sähköllä lämmitettävä puku, paksut rukkaset ja kengät.

BT:n toimintatapa ja idea käy ilmi erittäin hyvin Youtubesta löytyvästä ansiokkaasta videosta (copyright Youtuben mukaisesti):

Tuossa videossa väitetään, että vaikka BT vaikuttaa hengenvaaralliselta paikalta, se oli kuitenkin yksi turvallisimmista koko koneessa johtuen ampujan sijainnista suojalevyjen, vahvojen lasien ja konekiväärien takana. Tämä on tietysti suhteellinen asia: Toisen maailmansodan aikainen pommikone oli kaiken kaikkiaan miehistölle hyvin vaarallinen paikka varsinkin sodan alussa, kun saattohävittäjät eivät vielä päässeet tukemaan koko lennon matkalle.

BT:n vaarallisuudesta on taas toista näkemystä esitetty seuraavassa videossa (edelleen copyright Youtuben mukaan):

Tuossa videon alussa näkyvän runo on Randall Jarret -nimisen runoilijan vuonna 1945 kirjoittama "The Death of the Ball Turret Gunner":

From my mother’s sleep I fell into the State,

And I hunched in its belly till my wet fur froze.

Six miles from earth, loosed from its dream of life,

I woke to black flak and the nightmare fighters.

When I died they washed me out of the turret with a hose.

Vapaasti suomennettuna:

Äitini unesta putosin valtion syliin,

ja kyyristyin sen vatsaan, kun märkä turkkini jäätyi.

Kuusi mailia maan päällä, unesta irti,

heräsin mustaan ilmatorjuntaan ja painajaishävittäjiin.

Kun kuolin, minut huuhdeltiin ulos tornista letkulla.

Tarve näille ja muillekin torneille on hävinnyt jo aikoja sitten  ja nykyisissä pommittajissa ei enää ole vastaavia omasuoja-aseita: hävittäjät eivät tule iholle vaan ampuvat ohjuksensa horisontin takaa. Toisaalta myöskään pommikoneen ei tarvitse enää mennä maalin päälle, vaan se voi heittää tomahawkkinsa (tmv) turvallisesta ilmatilasta ja häipyä takaisin kotikentälle.

Kasarmimuonaa: Toast skagen

Kasarmimuonaksi pitää tämäkin teos lukea, vaikka valmistuukin ilman uunia. Edelleenkään ei Suomen vesistöistä saa ilmastonmuutoksesta huolimatta syömäkokoisia katkarapuja ja näitä ei eräretkillä tule pakasteina mukana kuljetettua.

Ainekset:

• 250g isoja katkarapuja
• 3-4 rkl punasipulia pilkottuna
• 1 dl majoneesia
• 2 oksaa tilliä (maun mukaan)
• 1/2 sitruunan mehu
• 1 tl sitruunankuorta
• 1 tl srirachaa
• Mustapippuria
• Saaristolaisleipää tai paahtoleipää

Valmistus:

1. Silppua sipuli ja tilli pieneksi. 
2. Laita ne kulhoon ja raasta mukaan sitruunankuori ja purista sitruunan mehu. 
3. Lisää majoneesi sekä srirachaa. Mausta mustapippurilla ja sekoita ainekset hyvin. 
4. Tarjoile saaristolaisleivän tai paahtoleivän kanssa.

Hyvin yksinkertainen oli valmistaa ja kohtuullisen maukastakin tuli. Annan tälle kuitenkin vain Pronssisen arvomerkin lievästä flegmaattisuudesta (ruokalajin, ei syöjän) johtuen.

Kasarmimuonaa: Tomaattipiirakka

Edelleen piirakkaa pukkaa... Pitänee vaihtaa tämän blogin nimi "Kypsien piirakoiden puuhanurkaksi"...

Tämänkertainen ohje löytyi IS Ruokalan puolelta ja on kasvispiirakka.

Ainekset:

• 1 peruna-ruistaikina pakastealtaasta
• 1 rkl dijon-sinappia
• kourallinen parmesaaniraastetta
• 500 g kirsikkatomaatteja
• 1,5 tl rosmariinia
• isoja kapriksia

Valmistaminen:

1. Lämmitä uuni 225 asteeseen.
2. Kauli sulanut taikina 0,5 cm paksuksi levyksi ja aseta se noin 25x35 cm uunivuokaan leivinpaperille.
3. Voitele pohja dijon-sinapilla ja ripottele päälle parmesaanijuustoa.
4. Pese ja puolita tomaatit ja levitä tasaisesti pohjan päälle.
5. Ripottele päälle suolaa ja rosmariinia.
6. Nosta uuniin noin 30 minuutiksi, kunnes pohja on kypsää ja tomaatit paahtuneita.
7. Puolita päälle kapriksia ja tarjoa kuumana tai lämmitettynä.

Ihan ok muonaa tuli, mutta en lähde vielä arvosanaa kuitenkaan antamaan. Syöjien joukossa oli eräs, joka ei dijon -sinappia siedä ja näin ollen jouduin tyytymään tavanomaiseen sinappiin. Ehkä tästä johtuen muonasta puuttui potkua ja sen vuoksi sitä pitää uudemman kerran kokeilla.