Lukaisinpahan kyseisen teoksen läpi. Pakko on sanoa että nyt on Tuuri mennyt siitä missä aita on matalin. Asia on hyvin tärkeä mutta asian käsittely velttoa ja leväperäistä.
Kirjassa on esitelty kaikki 191 Mannerheim-ristin ritaria lyhyinä muutaman sivun tarinoina. Lisäksi tekstit on suurelta osin lainattu kunniamerkin myöntämisperusteista ja vain hieman sanamuotoa muunnellen lisätty samaisen perustelun yläpuolelle! Tämän lisäksi on vain kerrottu muutamalla lauseella ritareiden sodan jälkeisistä vaiheista ja siinä kaikki.
En suosittele lukemista ja erityisesti kiellän ostamasta teosta: Tuuri ja vastaavat "rahastajat" saattaisivat kokea ostopäätöksen kannustuksena. Ritareista löytyy parempaakin tekstiä jonka eteen on myös nähty edes hieman vaivaa. Tämä on money-for-nothing -kamaa.
Arvomerkki: "Kolmas palkinto - ei mitään"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti