Kirjan kirjoittaja (kommodori evp, sotatieteiden tohtori Kai Varsio) on yhdistänyt teoksessa kaksi kiinnostuksen kohdettaan eli evp-ammatin puolelta merisodankäynnin ja siviilipuolelta filatelian. Oman kertomansa mukaan "Eläkkeelle siirtyessäni vuonna 2010 totesin omistavani maailman laajimman noin 3 500:n sotalaivapostimerkin kokoelman, jonka olemassaolosta vain kourallinen henkilöitä tiesi." . Tuota kokoelmaa hän on hyödyntänyt kirjan kuvituksena, eli teoksessa ei esitetä valokuvia sukellusveneistä vaan ne näytetään postimerkeistä! Yllättäen näitä merkkejä löytyy myös sellaisten maiden posteilta, jotka eivät itse omista sukellusveneitä eivätkä ole edes rannikkovaltioita..
Kuvitusidea toimii yllättävänkin hyvin. Jonkun verran sattuu "taiteellisia vapauksia"; mm. CSS H.L. Hunley kansiluukku on jäänyt kuvassa auki, vaikka vene sukeltaa... No onnistuuhan se sukeltaminen niinkin, mutta ylöspääsy onkin sitten hieman hankalampaa.
Kirjan varsinainen asiasisältö on perinpohjaista ja näin ollen varsin haastavaa luettavaa. Esitettävänä asiana on sukellusveneen kehitys alkeellisista (ja hengenvaarallisista - käyttäjille) kokeiluista kaiken elollisen tappamaan kykeneviin ydinsukellusveneisiin. Asioita tarkennetaan lukuisilla taulukoilla, joissa luetellaan sukellusveneiden määriä ja omistajia ja näitä taulukoita ruoditaan lisää tekstistä. Taustalta paistaa akateeminen harrastuneisuus ja jonkinlaista harrastuneisuutta kirjan lukeminenkin edellyttää lukijalta.
Sisältöä olisi ehkä voinut elävöittää taistelukertomuksilla tmv., mutta toisaalta kirjan luonne on kattava dokumentti aihealueesta eikä siihen näin ollen fiktiota lähestyvä materiaali sovi.
Suosittelen teosta luettavaksi erityisest "hardcore" -harrastajille. Kevyemmin asiaan suhtautuvat voivat silmäillä postimerkit läpi ajankulukseen...
Alla vielä kuva kannesta:
Altavastaajasta tuhovoimaksi - kansi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti