Elokuva on varsin hyvin tehty. Kerronta on tarpeettoman polveilevaa ja siihen on haettu lisäelementtejä mm. salamurhakandidaattien romansseista Tsekkoslovakian vastarintaliikkeen naisjäsenten kanssa. Tämä lienee lähestulkoon pakollista: tuo ylläkuvattu typistetty juoni ei riitä kuin varttitunnin elokuvaan, joten täytettä tarvitaan.
Tässäkin elokuvassa käy ilmi (ilman kovinkaan suurta liioittelua ja dramatisointia), että saksalaisten toiminta viime sodan aikana valloitetuissa maissa oli tolkuttoman öykkärimäistä ja julmaa. Menettelyt eivät olleet omiaan nostamaan saksalaisten imagoa noissa maissa, mistä seurasi tarve jatkuvaan poliisi- ja sotilastoimintaan vastarinnan kitkemiseksi. Sehän oli juuri Heydrichin leipälaji, vaikka tarinoiden mukaan Heydrich kuvitteli nauttivansa suurtakin arvostusta "kansalaistensa" keskuudessa ja olisi sanonut että ”Miksi minun tšekkini minut ampuisivat?”. No näin kuitenkin tekivät...
Elokuvan autentisuutta häiritsee tyypilliseen tapaan, että kaikki hahmot puhuvat englantia; sekä saksalaiset että tsekit. Mutta näin se pitänee olla niissä maissa, joissa ei tekstityksiä harrasteta ja dubata ei haluta.
Annan elokuvalle Hopeisen ampumamerkin ja suosittelen noista muutamista moitteista huolimatta sen katsomista.
Alla vielä traileri Youtubesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti