Esa Sirén jatkaa kunniakkaasti suomalaisten sotakirjailijoiden perinnettä laajalla tuotannolla ja hyvällä menestyksellä kunnioitettava saavutus, varsinkin kun ottaa huomioon että kirjailija itse on sodanjälkeen syntynyt (1948) eikä näin ollen sotaa omakohtaisesti kokenut. Teoksen esipuheessa Sirén kertoo seuraavaa:
Sodassa miehet kokivat monesti sellaisia tapahtumia, joita ihmisjärjen on jopa vaikea uskoa todeksi. Tässä kirjassa on kohtia, joiden todenperäisyys saattaa tuntua mahdottomalta. Minulle ne ovat veteraanien kertomuksiin ja eri dokumentteihin perustuvia totuuksia. Siksi halusin kertao ne myös sinulle, ilman mitään liioittelua.
Sirénin mielestä ("minulle") siis kirjat edustavat faktaa, mutta faktojen kattava tarkastus ei kuitenkaan liene ollut tieteellisen tason tekemistä. Ainakin osa kirjassa kuvatuista tapahtumista tuntuu "ihmisjärjen vastaisilta" tai jopa keksityiltä, mutta lukunautintoa ne eivät pienennä eikä kyseessä myöskään väitetä olevan dokumenttiteoksen tai tieteellisen tutkimuksen. Tapahtumien taustalla on sinällään isossa mittakaavasssa aitoja tapahtumia ja Sirénin tekstin tapahtumia voi seurata myös karttapohjalla eli paikannimetkin löytyvät ja ovat todellisia.
Sirenin kirjoitustyyli on sujuvaa ja kirja on ryhmitelty sopivan lyhyisiin kappaleisiin; jopa vessalukemiseksi sopivaksi ilman suurta peräpukamien vaaraa... Sissiosasto on tässä kirjassa poikkeuksellisesti vesillä ja toimii maissa ollessaan "tavallisena nurmiporana" eikä kaukopartiona linjojen takana. Tämä on hyvää vaihtelua perinteiseen sissikirjallisuuteen: yleensähän heput työskentelevät kaukopartiossa kaukana linjojen takana ja tarina on tyypillisesti selviytymistaistelua omien linjoille nälissään ja haavoittuneena.
Kirjan juonta tai sisältöä en lähde sen enempää avaamaan. Lukukokemuksena kirja lähestyy lapsuusvuosien Korkeajännitystä, mutta kuitenkin realistisemmalla otteella. Suosittelen viihdelukemiseksi, mutta en kuitenkaan tosikoimmille sotahistorioitsijoille ja pilkunviilaajille. Arvomerkiksi annan Hopeisen ampumamerkin.
Alla vielä kuva kirjan kannesta:
Esa Sirén: Sissiosasto Hirvelä - kansi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti