keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Elokuva: Fury (2014)

C More -elokuvakanavalta löytyy tämä kyseinen sotaelokuva. Tarinan ytimenä on Fury-lempinimisen Sherman -panssarivaunun miehistön sotaretki Saksassa 1945. Elokuva sai suuren huomion julkaisuvuonnaan erityisesti pääosanesittäjän Brad Pittin vuoksi.

Tarina on sotaelokuvaksikin varsin taustaton ja aivoton. Kulminaatiokohtana on saksalaisten järjestämä koukkausoperaatio joka pääsisi iskemään liittoutuneiden selustan huolto- ja kuljetusyksiköihin jos Fury ei pysty koukkaavaa joukkoa tuhoamaan tai ainakin viivyttämään. Hyökkäävä osasto on pataljoonan (battallion) eli n. 1300 miehen määrävahvuinen eli kohtuullisen kokoinen porukka yhtä vaunua vastaan. Lopputulemaa en paljasta vaikka arvattavissa se onkin. Ihmetyttää silti saksalaisten sotaosaaminen: miksi lyödä päätään yhteen vaunuun kun sen voi kiertääkin, varsinkin kun sen telaketju on korjauskelvottomasti katki?

Sivujuonena tarinassa on uuden miehen saapuminen miehistöön korvaamaan alkuperäisjäsentä. Tästä saadaankin aikaan klassista "älä opettele turhaan uuden miehen nimeä" -tyyppistä sosiaalista konfliktia. Uusi mies on ulkoasultaan varsin surkean oloinen uivelo (Logan Lerman) ja hänen synkistelyään seuraillaan tarinan alkupuolella kun hän pääsee perehtymään sodan realiteetteihin Brad Pittin opastamana eli saadaan se tarpeellinen "sodanvastaisuus" ilmennettyä. Saadaanpa tarinaan pakollinen rakkauskohtauskin; tässä tapauksessa tosin sen päättyminen tuodaan esille hyvin konkreettisella pamauksella..

Shermanien toiminta vihollistilanteessa on varsin erikoisen oloista. Vaunut liikkuvat lähituntumalla (= muutaman kymmenen metrin välein) sekä rivissä että jonossa. Tositilanteessa uskoisin että etenemismuoto olisi ollut enemmän hajautettu vaikka liittoutuneiden ilmaherruudesta johtuen ilmarynnäkön vaaraa ei enää tuolloin ollutkaan. Eräässä kohtauksessa vaunuryhmä taistelee yksittäistä Tigeriä vastaan joka tositilanteessa olisi helposti teurastanut koko porukan yksin jo pidemmän kantamansa ansiosta: Tiger pystyi läpäisemään Shermanin tornin jopa 1800 metrin päästä (88 mm tykillä) kun taas Shermanin piti päästä ampumaan 700 metrin päästä (76 mm tykillä).

Suoranaisena asiavirheenä pidän kohtausta jossa käsikranaatti putoaa vaunuun ja yksi miehistönjäsen neutraloi sen vaikutuksen asettumalla kranaatin päälle. Tältä uhrautujalta menee henki mutta muilla ei soi edes korvat tinniä.. Ei pitäne käytännössä paikkaansa koska panssarivaunu on suljettu tila jolloin paine pysyy suurelta osin sisällä ja se toisaalta sisältää räjähtävää ja palavaa materiaalia. Shermaneita jopa nimitettiin "Ronsoneiksi" sytkärin ja "Tommy Cookereiksi" kenttäkeittimien mukaan niiden tuleen syttymistaipumuksen vuoksi. BTW: Käsikranaattimetodilla Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitz tuhosi neuvostovaunun Summassa jossa hän tarinan mukaan oli koputtanut vaunun luukkua käsikranaatilla ja huutanut "Avvoo Iivana, tiällä kuolema kolokuttaa".

Näyttävää erikoisefektiä kuitenkin riittää ja Pitt on maneereistaan huolimatta vakuuttava ylikersantin roolissa.

Alla elokuvan traileri Youtubesta, katsotaan kauanko sitä suostutaan näyttämään...


Arvomerkiksi annan tälle pronssisen ampumamerkin. Katsoin elokuvan elokuvateatterissa 2014 jolloin olisin antanut korkeamman arvosanan mutta pieni näyttö ja toisaalta juonen onttouden huomaaminen edelliskertaakin selvemmin toistokatselussa pienensi arvomerkin noinkin vaatimattomaksi.

Elokuva kannattaa katsoa panssarivaunusodasta kiinnostuneiden mutta heidänkin tulee suhtautua varauksella kohtausten todellisuudenmukaisuuteen. Vapauksia joudutaan aina ottamaan mm. kuvaamisen vaatimusten vuoksi; oikeaan panssarivaunuun on vaikeaa saada elokuvakamera sopimaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti