Kirja: Jessikka Aro: Putinin maailmansota - ISBN:978-952-362-270-8

Luin tämän Jessikka Aron kirjoittaman kirjan. Kirjalla on nimen lisäksi alaotsikkona "Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi".

Kirjassa käsitellään suurimmalta osin kahta teemaa. Ensimmäinen on Smolenskin lento-onnettomuutta (wikipedia-artikkeli tässä) , jossa kuoli mm. Puolan presidentti ja muita korkea-arvoisia puolalaisia poliitikkoja ja henkilöitä. Toisena teemana Aroon itseensä kohdistunut venäjämielisten suomalaisten tekemä häirintä. Pienemmissä määrin on käsitelty mm. Pronssisoturijupakkaa ja trollitehdasta Afrikassa.

Smolenskin turmassa virallinen tutkinta on päätynyt syyttämään lentäjiä virheellisestä toiminnasta, mutta Aron kertoman mukaan on syytä vahvasti epäillä, että Venäjä järjesti turman räjäyttämällä Tupolev -koneen siivessä räjähteen, joka pudotti koneen. Kone oli huollettu venäläisen oligarkin omistamassa huoltoyrityksessä vastikään, joten räjähteen sijoittaminen oli hyvin helppoa. Aro esittää kirjassaan laajalti hyvin uskottavia tutkimuksia, jotka osoittavat tuon jälkimmäisen tuhoutumissyyn suuntaan. Kuitenkin wikipedia-artikkelin lisäksi esim. National Geographicin Lentoturmatutkinta - sarjan kauden 12 jaksossa 7 "Presidentin kuolema" tullaan lentäjien virhettä osoittelevaan johtopäätökseen. Virallista varmaa tietoa asiasta ei ole eikä varmaan tulekaan, joten jokainen joutuu itse osaltaan arvioimaan, mihin uskoo.

Aro käsittelee itseensä kohdistuvaa ahdistelua ja häirintää ymmärrettävästikin hyvin henkilökohtaisesti ja traumatisoituneenakin. Kertoman mukaan toiminta onkin härskiä: venäjämielinen ryhmä pyrkii kaikin keinoin häiritsemään sekä Aron työtä että tämän yksityiselämää. Tavoitteena on ilmeisesti vaientaa Aro ja vahvistaa Venäjän informaatiovaikuttamista. Taustalla on tunnettuja maanpettureita kuten "dosentti" Johan Bäckman ja "päätoimittaja" Ilja Janitskin. Varsinaisen häirinnän tekivät kuitenkin ilmeisesti hyvin herkästi johdateltavissa olevat, eivät kovin monella pytyllä pyörivät "kenttäkätyrit". Näiden ajatusmaailmaa voi kyllä ihmetellä, mutta perimmäisenä selityksenä lienee AnoTurtiainen -tasoinen älykkyys.

Häirintätapausten käsittelyssä tulee hyvin ilmi suomalaisen avoimen yhteiskunnan heikkous: sanan- ja lehdistönvapauden nimissä joudutaan sallimaan toimintaa, joka jossain muualla katsottaisiin rikokseksi härittyä kohtaan tai tunnistettaisiin informaatiovaikuttamiseksi tai sen edistämiseksi. Aron kertoman mukaan suomalaisviranomaiset ovat kuitenkin hyvinkin käsittömiä tämän suhteen.

Aron kirja on jossain määrin pitkästyttävä luettava. Sen sisällön olisi voinut tiivistää lyhyemmäksikin sanoman kärsimättä. Alaotsikko olisi toisaalta edellyttänyt laajempaakin katsausta Venäjän informaatiosota- ja hybriditoimintaan, jonka tiedetään kyllä olevan laajaa ja ammattimaisesti toteutettua.

Alla vielä kuva kirjan kannesta:

Kirjan kansilehti

Annan kirjalle Hopeisen ansiomerkin. Pääasiallisena ansiona on Venäjän hybridivaikutuksen esille nostaminen: siitä pitää kaikkien olla tietoisia ja osata kieltäytyä olemasta vaikutuksen alainen.

Movie Review: Stalins Death (2017) - and Putins too

You can find an interesting movie on Netflix (link here) about the events following Stalin’s death in 1953. The death of Stalin was a spectacle in itself: everyone feared him so much that no one dared to check on his health. Consequently, Stalin lay paralyzed on the floor for hours before anyone worked up the courage to go in. You can read more about this in this Historianet article, among other sources.

While the film deals with a dark subject and era, its genre is comedy. The big shots of the Politburo speak English (of course...) and are constantly cracking crude jokes about everything. Steve Buscemi, in particular, delivers a brilliant performance as Khrushchev, though the rest of the cast is equally impressive. You can find the film's details on IMDb at this link.

Even though the movie is a comedy, the events of that time were undoubtedly horrific. You couldn't trust anyone, and various liquidation lists and plots were constantly in motion. Backstabbing was severe, and the lust for power was ruthless. Then again, it might not have even been about power, but simple survival: if you weren't in power, you were dead.

I highly recommend watching this film and give it my "Golden Marksmanship Badge." As an added recommendation, Yle News reports that the film was banned in Russia by the local Ministry of Culture...

Check out the trailer from YouTube below:

This excellent film serves as a preview of what will happen when Putin dies. This is bound to happen, though unfortunately, it may still be quite a while: for a Russian man, Putin is in good shape, reportedly doesn’t drink vodka by the gallon, and certainly receives the best healthcare Russia has to offer. Nevertheless, the Devil eventually claims his own, sooner or later.

What happens after that? On paper, Putin has a designated successor (currently Prime Minister Mikhail Mishustin), but that might not be the final outcome. Russia is not a democracy, so Putin’s successor won’t be chosen through an election, but rather in a brawl within the gang of thieves surrounding him. A key player in that spectacle is Viktor Zolotov, the head of the National Guard of Russia—essentially Putin’s private army. This outfit’s job is to keep the populace in check, but it can also be used as a tool in a power struggle. Zolotov might not necessarily be Putin’s successor, nor perhaps does he want to be, but he will certainly be involved in the power plays.

In any case, we are in for a real-life dramedy once Vladimir Vladimirovich Putin finally sees fit to retire from his job as President of Russia and move on to "shoveling coal" in the afterlife. He can’t afford to step down while he's still alive, as there is always the risk of becoming an "unperson" and finding himself in a very deep hole.

Vaatetusjärjestelmät

Maasto-olosuhteissa liikkuminen on pukeutumisen kannalta haastavaa, varsinkin Suomen olosuhteissa. Sää voi vaihdella -40 asteesta + 35 asteeseen, voi olla lunta maassa, sataa vettä tai räntää ja tuuleskellakin. Ihmevaatetta kaikkiin olosuhteisiin ei ole keksitty, vaikka jotkut "älykalvovaatettajat" sellaista väittävätkin. Kerrospukeutumisen esitetään olevan tässä keino, jolloin puhutaan tyypillisesti "välikerroksista", "kuorivaatteista", "merinovillasta" ja muusta tekstiiliteknisestä terminologiasta.

Oma kokemus on se, että äijän kypsyessä lämmöstä tulee ongelma. Pienikin liike aiheuttaa suuren määrän hikeä ja hiki puolestaan jäähtyessään viileissä oloissa palelemisen; vähintäänkin tauoilla. Yritin taklata tuota ostamalla norjalaisen erikoisalusasun Aclima Woolnetin (kuva pakkauksesta alla), joka on erikoiskäsiteltyä merinovillaa ja jonka pitäisi poistaa hiki iholta ja näin pitää kosteus loitolla.

Aclima -kerrastopakkaus

Voi sanoa, että osittain toimii. Luulen, että isomman ongelman lopulta muodostaa minulla päällimmäisenä kerroksena oleva coretex-puku, joka jättää sen Acliman siirtelemän hien pyörimään ruumiin ja puvun väliin. Tätä todistaa vielä se, että kun käytän Aclimaa M62 -maastopuvun alla, homma toimii varsin hyvin. Ongelmaksi vain muodostuu tuo Suomen sää: M62 ei toimi mm. vesisaateella.

Ammattilaiset ovat kehittäneet tähän kestävämpiä ratkaisuja eli pukeutumisjärjestelmiä. Logistiikkaupseerit -lehden numerossa 2/2022 (alkaen sivulta 30, linkki tässä) on  kerrottu yhteispohjoismaisesta vaatehankinnasta Nordic Combat Uniform (NCU), jossa on rakennettu kerrospukeutumiseen pohjautuva asustekokonaisuus alusvaatteista pakkas- ja aavikkoasuihin saakka. Järjestelmän rakenne käy ilmi alla olevasta kuvasta ja sen tarkempi esittely löytyy em. linkistä.

NCU-vaatetusjärjestelmä

Tuosta mallista siviilillekin olisi suurta hyötyä. Yksi haaste kerrospukeutumisessa on "ylimääräisten" kerrosten kuljettelu esim. passiin siirtyessä. Tavaraa tahtoo olla muutenkin liikaa mukana ja tällöin varmuuden vuoksi mukaan pakattu kuorikerros (tmv) lisää painoa ja myös sitä hikeä ainakin siirtymätaipaleelle.

Siviilipuolella Varustelekalla on useita erittäin hyviä artikkeleita kerrospukeutumisen perusteista (linkki) ja syventävää tietoa aiheesta (linkki). Copyright näihin Varustelekalla. Kaiken lisäksi he ovat rakentaneet valmiin Särmä -vaatetusjärjestelmän (linkki), josta rahalla saisi kaiken tarvittavan kerralla ostettuna ja valmiiksi mietittynä (linkki siitäkin tässä).

Yksi kokeilemisen arvoinen asuste on taistelupaita, edelleen Varustelekalta, kuva alla (copyright Varusteleka):

Taistelupaita Varustelekan valikoimasta

Ideana tuossa on se, että paidan torso-osa on hengittävää neulosta, mutta hihat risunkestävää maastokangasta. Paita on tarkoitettu alunperin taisteluliivin alle, mutta voisi hyvin toimia alkusyksyn sorsa- ja lintujahdissa, jolloin lämpö voi vielä nousta hellelukemiin. Tuota pitänee kokeilla käytännössä tulevana syksynä.

Edit: Hankin tuon taistelupaidan ja täytyy sanoa, että on erittäin toimiva lämpimillä keleillä. Repun kanssa käytettynä hiostaa kyllä selästä, mutta muutoin on sekä sopivan viileä että kuitenkin riittävän suojaava suomalaisissa pusikoissakin. Joku sauma hiertää vasemmassa hihassa; sitä pitää vielä ihmetellä.

Neuvostopropagandaa: Linia Mannergeiman - Mannerheim Line

Neuvostoliitto laati Talvisodasta propagandaelokuvan, joka sai jonkinmoista suosiota Yhdysvalloissa. Tästä kertova HS:n artikkeli löytyy tästä linkistä (maksumuuri).

Elokuva itsessään löytyy alta, copyright Youtuben mukaan:

Googlen Gemini -tekoälyn luoma transkriptio venäjänkielisestä tekstityksestä on tässä:

• Johdanto ja Leningradin merkitys: Video alkaa kuvailemalla Leningradia (nykyinen Pietari) vallankumouksen kehtona ja Neuvostoliiton toisena teollisuuskeskuksena [01:45]. Videolla korostetaan, että kaupunki sijaitsi vain 32 kilometrin eli yhden tykinlaukauksen etäisyydellä rajasta [02:00].
• Suomi sotilaallisena uhkana: Suomi kuvataan maana, jonka hallitsevat piirit muuttivat Karjalankannaksen valmiiksi sotilaalliseksi sillanpääasemaksi kolmansille valloille hyökkäystä varten Neuvostoliittoa ja Leningradia vastaan [03:19].
• Mannerheim-linjan rakenne: Videolla selitetään, että rajan läheisyyteen rakennettiin kahdeksan puolustuslinjaa ennen varsinaista Mannerheim-linjaa [03:45]. Varsinainen linja koostui teräsbetonista, graniitista ja maavalleista, ja se halkaisi koko Karjalankannaksen Laatokan rannalta Viipurinlahdelle [03:59].
• Viipurin suunta: Viipurin suunnalla oli toinen teräsbetonisten linnoitteiden järjestelmä, joka ympäröi kaupungin mahtavana puoliympyränä [04:12]. Tätä kuvataan "teräsbetoniseksi ja graniittiseksi nyrkiksi", joka oli valmis iskemään kohti Leningradia [04:29].
• Sodan syttyminen ja provokaatiot: Marraskuussa 1939 Suomen sotilasjohdon väitetään ryhtyneen aktiivisiin toimiin ja aloittaneen röyhkeitä provokaatioita rajalla [04:43].
• Puna-armeijan ja laivaston vastaus: Puna-armeijan yksiköt sekä Itämeren laivaston sotalaivat lähtivät puolustamaan kotimaataan [08:47].

Tällaista propagandaa nykyvenäjä rakentaa varmaankin Suomesta. Lienee kuitenkin jo väreissä esitettyä ja myös hienovaraisemmin tehtyä, jolloin uppoaa ainakin oman maan kansalaisiin ja maanpetturi-quislingiin Ano Turtiaiseen. Jälkimmäisen älykkyydellä tosin taitaa upota myös tässä esitetty mustavalkofilmi...

Kasarmimuonaa: Perunapiirakka

Löysin piirakkareseptin K-Ruokasivulta ja päätin kokeilla: perunaa ei ole aiemmissa käsiteltykään. Ainekset hankin S-kaupasta ja samat löytyivät (mutta ilman "Pirkka" -nimiä).

Ainekset:

• 1 pkt (400 g) Pirkka rukiista piirakkataikinaa (pakaste), löytyy myös Myllyn Paras -mallisena
• 6 (600 g) Pirkka yleisperunaa (keltainen pussi)
• 200 g purjoa
• 1 pkt (150 g) Pirkka suomalaista pekonia
• 1 tl oliiviöljyä
• 2 rkl ruohosipulia hienonnettuna
• 1/2 tl suolaa
• 1/4 tl mustapippuria
• 1 tlk (2 dl) Pirkka ruokakermaa (15 %)
• 1 ps (130 g) Pirkka Parhaat mustaleimaemmentalraastetta

Valmistus:

1.  Ota taikina sulamaan huoneenlämpöön noin tunti ennen valmistamista. Vuoraa irtopohjavuoka (24 cm) leivinpaperilla ja voitele vuoan reunat.
2. Pese, kuori ja viipaloi perunat. Leikkaa purjosta vihreä osa pois, halkaise purjo ja huuhtele. Suikaloi purjo. Kuutioi pekoni.
3. Ruskista pekoni pannussa. Lisää öljy, perunat ja purjo. Paista sekoitellen miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.
4. Kauli sulanut taikina hieman piirakkavuokaa isommaksi pyöreäksi levyksi ja nosta taikina vuokaan. Painele varovasti taikina vuoan pohjalle ja reunoille.
5. Levitä 3/4 juustoraasteesta taikinan pinnalle. Kumoa perunaseos vuokaan ja tasoita pinta. Kaada päälle ruokakerma. Lisää loput juustoraasteesta ja ruohosipuli.
6. Kypsennä piirakkaa 175-asteisessa uunissa keskitasoa alemmalla tasolla noin 45 minuuttia. Anna piirakan vetäytyä vuoassaan 10 minuuttia ennen vuoasta irrottamista. Tarjoa lämpimänä salaatin kanssa.

Muutama kommentti:

• Vähän enemmän potkua olisi voinut maun puolesta olla. Voisi ehkä kokeilla perusruokakerman sijaan jotain maustettua kermaa tmv. 
• En käyttänyt irtopohjavuokaa enkä leivinpaperia, koska nuo valmistaikinat eivät erikseen sellaista vaadi. Syömävaiheessa irtopohjavuoka olisi kuitenkin näppärä, pitää kokeilla.

Annan tällä kokeilulla tälle Hopeisen ampumamerkin.