Vaatetusjärjestelmät

Maasto-olosuhteissa liikkuminen on pukeutumisen kannalta haastavaa, varsinkin Suomen olosuhteissa. Sää voi vaihdella -40 asteesta + 35 asteeseen, voi olla lunta maassa, sataa vettä tai räntää ja tuuleskellakin. Ihmevaatetta kaikkiin olosuhteisiin ei ole keksitty, vaikka jotkut "älykalvovaatettajat" sellaista väittävätkin. Kerrospukeutumisen esitetään olevan tässä keino, jolloin puhutaan tyypillisesti "välikerroksista", "kuorivaatteista", "merinovillasta" ja muusta tekstiiliteknisestä terminologiasta.

Oma kokemus on se, että äijän kypsyessä lämmöstä tulee ongelma. Pienikin liike aiheuttaa suuren määrän hikeä ja hiki puolestaan jäähtyessään viileissä oloissa palelemisen; vähintäänkin tauoilla. Yritin taklata tuota ostamalla norjalaisen erikoisalusasun Aclima Woolnetin (kuva pakkauksesta alla), joka on erikoiskäsiteltyä merinovillaa ja jonka pitäisi poistaa hiki iholta ja näin pitää kosteus loitolla.

Aclima -kerrastopakkaus

Voi sanoa, että osittain toimii. Luulen, että isomman ongelman lopulta muodostaa minulla päällimmäisenä kerroksena oleva coretex-puku, joka jättää sen Acliman siirtelemän hien pyörimään ruumiin ja puvun väliin. Tätä todistaa vielä se, että kun käytän Aclimaa M62 -maastopuvun alla, homma toimii varsin hyvin. Ongelmaksi vain muodostuu tuo Suomen sää: M62 ei toimi mm. vesisaateella.

Ammattilaiset ovat kehittäneet tähän kestävämpiä ratkaisuja eli pukeutumisjärjestelmiä. Logistiikkaupseerit -lehden numerossa 2/2022 (alkaen sivulta 30, linkki tässä) on  kerrottu yhteispohjoismaisesta vaatehankinnasta Nordic Combat Uniform (NCU), jossa on rakennettu kerrospukeutumiseen pohjautuva asustekokonaisuus alusvaatteista pakkas- ja aavikkoasuihin saakka. Järjestelmän rakenne käy ilmi alla olevasta kuvasta ja sen tarkempi esittely löytyy em. linkistä.

NCU-vaatetusjärjestelmä

Tuosta mallista siviilillekin olisi suurta hyötyä. Yksi haaste kerrospukeutumisessa on "ylimääräisten" kerrosten kuljettelu esim. passiin siirtyessä. Tavaraa tahtoo olla muutenkin liikaa mukana ja tällöin varmuuden vuoksi mukaan pakattu kuorikerros (tmv) lisää painoa ja myös sitä hikeä ainakin siirtymätaipaleelle.

Siviilipuolella Varustelekalla on useita erittäin hyviä artikkeleita kerrospukeutumisen perusteista (linkki) ja syventävää tietoa aiheesta (linkki). Copyright näihin Varustelekalla. Kaiken lisäksi he ovat rakentaneet valmiin Särmä -vaatetusjärjestelmän (linkki), josta rahalla saisi kaiken tarvittavan kerralla ostettuna ja valmiiksi mietittynä (linkki siitäkin tässä).

Yksi kokeilemisen arvoinen asuste on taistelupaita, edelleen Varustelekalta, kuva alla (copyright Varusteleka):

Taistelupaita Varustelekan valikoimasta

Ideana tuossa on se, että paidan torso-osa on hengittävää neulosta, mutta hihat risunkestävää maastokangasta. Paita on tarkoitettu alunperin taisteluliivin alle, mutta voisi hyvin toimia alkusyksyn sorsa- ja lintujahdissa, jolloin lämpö voi vielä nousta hellelukemiin. Tuota pitänee kokeilla käytännössä tulevana syksynä.

Edit: Hankin tuon taistelupaidan ja täytyy sanoa, että on erittäin toimiva lämpimillä keleillä. Repun kanssa käytettynä hiostaa kyllä selästä, mutta muutoin on sekä sopivan viileä että kuitenkin riittävän suojaava suomalaisissa pusikoissakin. Joku sauma hiertää vasemmassa hihassa; sitä pitää vielä ihmetellä.

Neuvostopropagandaa: Linia Mannergeiman - Mannerheim Line

Neuvostoliitto laati Talvisodasta propagandaelokuvan, joka sai jonkinmoista suosiota Yhdysvalloissa. Tästä kertova HS:n artikkeli löytyy tästä linkistä (maksumuuri).

Elokuva itsessään löytyy alta, copyright Youtuben mukaan:

Googlen Gemini -tekoälyn luoma transkriptio venäjänkielisestä tekstityksestä on tässä:

• Johdanto ja Leningradin merkitys: Video alkaa kuvailemalla Leningradia (nykyinen Pietari) vallankumouksen kehtona ja Neuvostoliiton toisena teollisuuskeskuksena [01:45]. Videolla korostetaan, että kaupunki sijaitsi vain 32 kilometrin eli yhden tykinlaukauksen etäisyydellä rajasta [02:00].
• Suomi sotilaallisena uhkana: Suomi kuvataan maana, jonka hallitsevat piirit muuttivat Karjalankannaksen valmiiksi sotilaalliseksi sillanpääasemaksi kolmansille valloille hyökkäystä varten Neuvostoliittoa ja Leningradia vastaan [03:19].
• Mannerheim-linjan rakenne: Videolla selitetään, että rajan läheisyyteen rakennettiin kahdeksan puolustuslinjaa ennen varsinaista Mannerheim-linjaa [03:45]. Varsinainen linja koostui teräsbetonista, graniitista ja maavalleista, ja se halkaisi koko Karjalankannaksen Laatokan rannalta Viipurinlahdelle [03:59].
• Viipurin suunta: Viipurin suunnalla oli toinen teräsbetonisten linnoitteiden järjestelmä, joka ympäröi kaupungin mahtavana puoliympyränä [04:12]. Tätä kuvataan "teräsbetoniseksi ja graniittiseksi nyrkiksi", joka oli valmis iskemään kohti Leningradia [04:29].
• Sodan syttyminen ja provokaatiot: Marraskuussa 1939 Suomen sotilasjohdon väitetään ryhtyneen aktiivisiin toimiin ja aloittaneen röyhkeitä provokaatioita rajalla [04:43].
• Puna-armeijan ja laivaston vastaus: Puna-armeijan yksiköt sekä Itämeren laivaston sotalaivat lähtivät puolustamaan kotimaataan [08:47].

Tällaista propagandaa nykyvenäjä rakentaa varmaankin Suomesta. Lienee kuitenkin jo väreissä esitettyä ja myös hienovaraisemmin tehtyä, jolloin uppoaa ainakin oman maan kansalaisiin ja maanpetturi-quislingiin Ano Turtiaiseen. Jälkimmäisen älykkyydellä tosin taitaa upota myös tässä esitetty mustavalkofilmi...

Kasarmimuonaa: Perunapiirakka

Löysin piirakkareseptin K-Ruokasivulta ja päätin kokeilla: perunaa ei ole aiemmissa käsiteltykään. Ainekset hankin S-kaupasta ja samat löytyivät (mutta ilman "Pirkka" -nimiä).

Ainekset:

• 1 pkt (400 g) Pirkka rukiista piirakkataikinaa (pakaste), löytyy myös Myllyn Paras -mallisena
• 6 (600 g) Pirkka yleisperunaa (keltainen pussi)
• 200 g purjoa
• 1 pkt (150 g) Pirkka suomalaista pekonia
• 1 tl oliiviöljyä
• 2 rkl ruohosipulia hienonnettuna
• 1/2 tl suolaa
• 1/4 tl mustapippuria
• 1 tlk (2 dl) Pirkka ruokakermaa (15 %)
• 1 ps (130 g) Pirkka Parhaat mustaleimaemmentalraastetta

Valmistus:

1.  Ota taikina sulamaan huoneenlämpöön noin tunti ennen valmistamista. Vuoraa irtopohjavuoka (24 cm) leivinpaperilla ja voitele vuoan reunat.
2. Pese, kuori ja viipaloi perunat. Leikkaa purjosta vihreä osa pois, halkaise purjo ja huuhtele. Suikaloi purjo. Kuutioi pekoni.
3. Ruskista pekoni pannussa. Lisää öljy, perunat ja purjo. Paista sekoitellen miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.
4. Kauli sulanut taikina hieman piirakkavuokaa isommaksi pyöreäksi levyksi ja nosta taikina vuokaan. Painele varovasti taikina vuoan pohjalle ja reunoille.
5. Levitä 3/4 juustoraasteesta taikinan pinnalle. Kumoa perunaseos vuokaan ja tasoita pinta. Kaada päälle ruokakerma. Lisää loput juustoraasteesta ja ruohosipuli.
6. Kypsennä piirakkaa 175-asteisessa uunissa keskitasoa alemmalla tasolla noin 45 minuuttia. Anna piirakan vetäytyä vuoassaan 10 minuuttia ennen vuoasta irrottamista. Tarjoa lämpimänä salaatin kanssa.

Muutama kommentti:

• Vähän enemmän potkua olisi voinut maun puolesta olla. Voisi ehkä kokeilla perusruokakerman sijaan jotain maustettua kermaa tmv. 
• En käyttänyt irtopohjavuokaa enkä leivinpaperia, koska nuo valmistaikinat eivät erikseen sellaista vaadi. Syömävaiheessa irtopohjavuoka olisi kuitenkin näppärä, pitää kokeilla.

Annan tällä kokeilulla tälle Hopeisen ampumamerkin.