torstai 21. toukokuuta 2020

Kasarmimuonaa: Täytetyt tonnikalapaprikat

Törmäsin netissä Iltasanomien sivuilla reseptiin, jota piti kokeilla. Alkuperäinen reseptin laatija on ao. sivuston mukaan Anni Hautala -niminen henkilö. Ideana on ottaa paprikoita ja täyttää ne mössöllä ja syödä pois.

Ainekset:
  • 4 vaaleaa pientä suippopaprikaa
  • 400 g MSC-merkittyä tonnikalaa öljyssä
  • 200 g chilituorejuustoa
  • ½ dl jalapenoilla täytettyjä oliiveja
  • juustoraastetta
Valmistus:
  1. Laita uuni kuumenemaan 220 asteeseen.
  2. Halkaise paprikat ja poista siemenet – jätä paprikoiden kannat, halkaise ne aivan keskeltä, niin tulee nätimpiä.
  3. Sekoita kulhossa valutetut tonnikalat, tuorejuusto ja muutamaan osaan pilkotut oliivit.
  4. Täytä paprikat massalla, ripottele päälle juustoraaste.
  5. Paista uunissa, kunnes juusto alkaa ruskistua.
  6. Tarjoile salaatin kanssa tai napostele leffaa katsoessa.
Muutamia kommentteja:
  • Kohdan 5 paistoaika on epämääräinen. Omassa uunissa meni jopa 25 minuuttia, mutta käytin alatasoa. Ylempänä uunissa ja varsinkin grillivastuksella aika olisi todennäköisesti ollut lyhyempi.
  • Käytin hankintaprosessissa tapahtuneen informaatiokatkoksen vuoksi punaisia paprikoita. Pitää kokeilla vielä keltaisilla; punaisilla lopputulos oli varsin pliisu eikä tulinen kuten mainostettiin.
  • Käytin 4 isoa paprikaa ja tuo täytemäärä riitti niihin hyvin. Eli kannattanee reseptistä huolimatta ottaa isommasta päästä paprikat.
Syötyä tuli, mutta makuelämys ei ollut hehkutetun veroinen. Pitää kokeilla uudelleen ja käyttää niitä keltaisia paprikoita. Arvomerkin annan vasta toisen yrittämän jälkeen.

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Kasarmimuonaa: Makkaraperunat bataatista ja chorizosta

Otsikko on sikäli harhaanjohtava, että reseptissä ei ole perunaa vaan se on korvattu bataatilla. Reseptillä on lievää historian nostalgiaa: aikoinaan nuorena miehenä tuli syötyä makkaraperunat (siis klassiset) Nakkipoukaman grillistä ja oksennettua  ne viimeistään Saarimäkeen...

Löysin tähän liittyvän ohjeen taas kerran Soppa365:stä. Tuossa ohjeessa "bataattiveneet" tehtiin kokonaisista bataateista, mutta itse päätin oikaista ja käyttää valmiita pakasteita. Oikein hyvää tuli tuollakin tavalla.

Ainekset:
  •  pussillinen bataattiranskalaispakasteita (n. 400 g)
  •  1/2 tl rouhittua mustapippuria
  •  maun mukaan suolaa
  •  300 g chorizoa tai muuta mausteista raakamakkaraa
Majoneesi:
  •  2 dl hyvää majoneesia
  •  1 limetin mehu
  •  1 tl hunajaa
  •  suolaa maun mukaan
Valmistus:
  1. Leikkaa chorizo-makkarat suupaloiksi. 
  2. Laita bataattiranskalaiset uunivuokaan ja paista uunissa ohjeen mukaan (minun pakasteissa 200 astetta, 15-20 minuuttia).
  3. Kun paistoaikaa on jäljellä 15 minuuttia, käännä bataatit paistinlastan avulla, lisää joukkoon makkarat, mustapippuri ja suola ja paista vielä se 15 minuuttia.
  4. Valmista bataattien kypsyessä majoneesi sekoittamalla keskenään kaikki sen ainekset. Tarjoa bataattiveneet ja chorizopalat kuumina majoneesin kanssa.
Huomioita:
  • Alkuperäisessä reseptissä käskettiin pyörittelemään bataattiveneet kasvisöljyssä ja sen jälkeen maustamaan juustokuminalla ja fenkolilla. Skippasin tuon vaiheen, koska käytin jäisiä pakasteita. Mustapippuria ja suolaa laitoin kyllä sitten vuokalle.
  • "Hyvää majoneesia" on aika lailla epämääräinen käsite... Käytin marketista löytyvää Rainbow -brändin ainetta ja hyvin meni mahaan.
Hyvää tästä tuli. Erityisesti chorizojen mausteisuus toimi hyvin yhteen bataatin makeuden kanssa ja majoneesi viimeisteli tuotoksen. Chorizoista tuli myös rasvaa vuokalle ja se piti tuotoksen riittävän kosteana. Suosittelen ja annan Hopeisen ampumamerkin tälle.

sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Kenttämuonaa: Miilunpolttajan spagetti

Olen jo vuosia tehnyt tätä pekonispagettia, mutta en ole huomannut lisätä sitä kenttämuonavalikoimaan täällä Kyhepunussa. Ruoka on kuitenkin hyvää ja kenttäolosuhteissakin valmistettavissa; ainakin jos jättää tuoreen persiljan pois.

Ainekset:
  • 250 g spagettia tai muuta pastaa
  • suolaa pastan keittoon
  • 1 pss pekonia (n. 100 g)
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 2 dl kermaa
  • 2 munaa
  • 1 dl juustoraastetta
  • mustapippuria
  • tuoretta persijaa
  • tarvittaessa suolaa
Valmistus:
  1. Keitä pasta ohjeen mukaan.
  2. Suikaloi pekoni ja ruskista padassa rapeaksi.
  3. Lisää joukkoon valkosipuli ja kerma.
  4. Sekoita keitetty pasta sekaan.
  5. Vatkaa munat kevyesti, lisää sekaan juustoraaste, mustapippuri ja persiljasilppu. Osa persiljasta jätetään koristeeksi pinnalle haluttaessa.
  6. Kaada em. muna-kerma -sekoitus spagetin joukkoon ja kuumenna koko ajan sekoittaen.
  7. Annostele lautasille ja ripota päälle persiljasilppua.
Pari kommenttia:
  • Pasta imee yllättävän paljon nestettä. Kermaa voisi olla jopa enemmänkin tai vähän voi vedellä jatkaa.
  • Tuoreen persiljan sijaan voi käyttää kuivattuakin.
  • Lautasannostelu ja persiljan sämppääminen lautasille on ainakin kenttäoloissa tarpeetonta hifistelyä.
Hyvää ja täyttävää ruokaa on tämä kokemuspohjaisestikin. Makuelämys ei kuitenkaan ole valtaisan innostava, joten annan Hopeisen ampumamerkin.

lauantai 2. toukokuuta 2020

Kasarmimuonaa: Pestoboston

Iltasanomien ruokalasta löytyi nimellä suolainen bostonkakku tämä resepti. Alkuun vähän arvoin, että meneekö hifistelyn puolelle tuon tekemisen suhteen, mutta käytännön kokeiluna lopputulos oli kyllä vaivan väärti. Työvaiheita on aika paljon ja resepti ainakin päältä päin vaatii hieman leivontaosaamista. Onnistui lopulta kuitenkin Kypsältä hepultakin.

Ainekset:

Taikina:
  • 3 dl maitoa
  • ½ rkl kuivahiivaa
  • ¾ tl suolaa
  • 1 tl sokeria
  • 1 kananmuna
  • noin 7 dl vehnäjauhoja
  • 50 g voita
Täyte:
  • 2 dl pestoa
  • valkosipuliöljy ( 2 valkosipulinkynttä ja 4 rkl öljyä)
  • noin 1–2 rkl tuoretta ruohosipulia, basilikaa ja/tai persiljaa
Valmistus:
  1. Lämmitä maito +42 asteiseksi ja kaada se taikinakulhoon. Lisää joukkoon kuivahiiva, suola, sokeri ja kananmuna.
  2. Sekoita hyvin ja lisäile jauhoja taikinan joukkoon taikinaa sekoitellen. Kun taikina alkaa kiinteytyä, työstä taikinaa käsin tai monitoimikoneen taikinakoukulla niin, että taikina irtoaa kulhon reunoista ja saat muodostettua taikinaan hyvän sitkon.
  3. Lisää lopuksi pehmeä voi joukkoon. Työstä taikina vielä tasaiseksi ja anna sen nousta liinan alla noin puolen tunnin ajan lämpimässä paikassa.
  4. Kaada kohonnut taikina jauhotetulle leivonta-alustalle ja kauli taikinasta suuri levy. Levitä pesto tasaisesti levyn päälle ja kääri taikina rullalle.
  5. Leikkaa rullattu taikina noin kahteentoista palaan, vuoan koosta riippuen. Nosta pestokierteet leivinpaperilla vuorattuun uuni- tai kakkuvuokaan. Käytin tässä reseptissä noin 26 cm x 20 cm kokoista vuokaa.
  6. Nosta vuoka lämpimään paikkaan nousemaan vielä 20 minuutin ajaksi. Paista bostonkakku 200-asteisessa uunissa noin 20 minuutin ajan.
  7. Valmista paiston aikana valkosipuliöljy murskaamalla valkosipuli pieneksi ja sekoittamalla murska öljyn kanssa sekaisin.
  8. Hienonna vielä valitsemasi yrtit pieneksi ja sekoita ne öljyn joukkoon. Voitele pestoboston pullasutia apuna käyttäen valkosipuliöljyllä.
  9. Laita vuoka vielä uuniin noin viiden minuutin ajaksi. Ota vuoka pois uunista ja bostonkakku on valmis tarjottavaksi.
Muutama kommentti:
  • Maidon lämmitin mikrolla ja kokeilin (pestyllä) sormella. Kun tuntui hieman lämpimältä, niin oletin olevan sopivan lämpöistä. Tuo lämpötila johtuu kuivahiivan herätys/tappolämmöstä.
  • Kakkoskohdassa mainitaan "sitko", joka on jäänyt suureksi mysteerioksi minulle. Taikina lähti kuitenkin pallona pyörimään ja siihen meni jauhoja n. 6,5 dl. Eli tuo 7 dl tuolla yllä on suuntaa-antava määrä ja kuulemma riippuu vehnäjauhosta tapauskohtaisesti.
  • Levy kannattaa tehdä mahdollisimman levymuotoiseksi, jotta pyörylöistä tulee samankokoisia. Taktisesti kannattaa laskea vuokan koko ja sen mukaan tehdä jako. Itse käytin 3x4 jakoa, mutta kuten kuvasta näkyy, paloista ei tullut tasakokoisia.
  • Käytin persiljaa mausteena. Muutkin varmaan toimivat.
Tästä tuli erittäin hyvä, annan jopa Kultaisen ampumamerkin. Maistuu myös kylmänä, joten sikäli käy kenttämuonastakin.

Alla vielä kuva "teoksesta". Ps: Kuvaa IS Ruokalan versioon vertaamalla käy hyvin ilmi, että tosielämä on "hieman" eri kuin ammattikuvaajan laatima teos.

Kypsän hepun pestoboston

sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Kenttämuonaa: Pepperoni-Fetapasta

Kokkasin kokeeksi Ilta-Sanomista löytyneen Kasmir -nimisen hepun reseptin (joku laulaja tmv., nevahööd), jota hän kehuu mättöruoaksi ja pizzan korvaajaksi. Ruoka on valmistettavissa kenttäolosuhteissakin; tosin siinä joutuu leikkimään useammalla kattilalla, mutta ongelma voidaan ratkaista esim. sillä että pasta laitetaan syrjään odottamaan loppukuumennusta.

Alla resepti:

Ainekset:
  • n. 320 g pastaa, esim. trofie tai fusilli
  • 1 hopea- tai keltasipuli
  • 4 tl tomaattipyrettä
  • 2 dl tomaattimurskaa
  • 2 dl vettä
  • 1 laakerinlehti
  • 1 tl rouhittua mustapippuria
  • 150 g pepperonia
  • 150 g fetajuustoa
  • öljyä paistamiseen
Valmistus:
  1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
  2. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulia kattilassa oliiviöljyssä ja lisää sitten tomaattipyree. Jatka paistamista. Lisää tomaattimurska, vesi, laakerinlehti ja mustapippuri ja anna kiehua hetki.
  3. Leikkaa salami ohuiksi viipaleiksi ja leikkaa kiekot vielä neljään osaan. Paista pepperoneja pannussa pienessä määrässä öljyä, kunnes ne saavat vähän väriä.
  4. Lisää pasta pepperonien joukkoon ja kaada tomaattikastike päälle. Murenna mukaan suurin osa fetajuustosta. Asettele pasta lautasille ja murustele päälle vielä fetajuustoa.
Ihan kelvollista muonasta tuli, mutta varsinaista wow-efektiä ei tapahtunut. Syynä saattoi olla reseptissä ollut sekaannus: aineksissa puhuttiin salamista, mutta otsikko on kuitenkin "Pepperoni-Fetapasta"? Logistiikka oli toimittanut salamia ja sen jäljiltä tulos oli pliisu. Korjasin reseptin pepperonille ja kokeilen sitä itsekin tuonnempana. Arvomerkki jää odottamaan uutta yritystä.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Kasarmimuonaa: Lyonin kana

Taas tuli Soppa365:sta luettua ja sieltä yhtä reseptiä kokeiltua: Lyonin kanaa. Kyseessä on kuulemma perinteinen lyonilainen ruokalaji, joka tunnetaan myös nimellä "Etikkakanaa Lyonin tapaan". Vaikka etikkaa tuossa käytetäänkin, sen maku ja tuoksu ei ole mitenkään päälle painava. Tämä on kuulemma ollut erittäin suosittu resepti viime aikoina ja sillä itsekin sitä kokeilin.

Aineksiksi kannattaa valita broilerinkoipia, koska ne sisältävät runsaasti rasvaa. Ja luonnollisesti maustamatonta ja marinoimatonta, jos sellaista sattuu löytämään. Jostain syystä "au naturel" -koivet ovat valitettavan tiukassa kauppojen valikoimassa.

Ainekset:
  •  800 g broilerinkoipia
  •  1 tl suolaa
  •  ½ tl mustapippuria myllystä
  •  2 rkl + 2 rkl voita
  •  1½ dl punaviinietikkaa
  •  6 valkosipulinkynttä
  •  1 laakerinlehti
  •  1½ dl kanalientä
  •  2 rkl tomaattipyreetä
  •  1 prk (200 g) ranskankermaa
  •  ½ ruukkua rakuunaa
  • Viimeistelyyn ½ ruukkua rakunaa
Valmistus:
  1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Mausta broilerinkoivet suolalla ja pippurilla ja paista molemmin puolin padassa 2 rkl:ssa voita. Lisää loppu voi ja viinietikka, anna sihahtaa (wtf?). Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet karkeasti ja lisää ne laakerinlehden kanssa pataan. Laita pata uuniin ilman kantta 20 minuutiksi.
  2. Ota pata uunista. Nosta koivet hetkeksi syrjään lautaselle ja lisää pataan kanaliemi ja tomaattipyree. Keitä liedellä, kunnes jäljellä on puolet nesteestä. Lisää ranskankerma ja hienonnettu rakuuna sekä koivet pataan. Nosta takaisin uuniin noin 35 minuutiksi. Älä peitä kannella, jotta broilerit saavat rapean pinnan.
  3. Hienonna lopuksi rakuunaa pinnalle. Tarjoa esimerkiksi paistettujen perunoiden ja kasvisten kera.
Muutama kommentti:
  • Tuo resepti edellyttäisi valmistusastiaa, jolla voisi sekä paistaa liedellä että kypsyttää uunissa (esim. valurautapannu). Sellaista minulla ei sattunut olemaan, joten jouduin pelaamaan paistinpannun ja uunivuokan kanssa. Onnistui kyllä sitenkin.
  • Nestettä tuli yllätävänkin paljon. En keittänyt sitä kokoon puoliväliin asti, kun olin sen verran laiska. Olisi kuitenkin kannattanut: liemestä olisi todennäköisesti tullut kiinteämpää ja maukkaampaa ja toisaalta koipiin kauniimpi rusketus.
Ihan ok resepti oli, mutta ei mikää wau -efekti. Jätän ampumamerkin odottamaan toista valmistuskertaa, mutta suosittelen varovasti kokeiltavaksi kuitenkin.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Kasarmimuonaa: Helpot sämpylät

Sain kokeiltavaksi kätevän sämpyläohjeen. Nämä on todella helppo tehdä jopa Kypsän hepun toimesta.

Ainekset:
  • 5 dl vettä
  • 15 g tuorehiivaa
  • 7 dl vehnäjauhoja
  • 1,5 dl ruisjauhoja
  • 1,5 dl kaurahiutaleita
  • 1 rkl suolaa
Valmistus:
  1. Liuota hiiva kylmään veteen. Sekoita loput aineksista joukkoon. Taikinan pitää olla paksun puuron kaltaista, joten sitä ei tarvitse vaivata vaan sekoittaminen riittää.
  2. Peitä tiiviisti tuorekelmulla ja anna kohota jääkaapissa 12-36 tuntia.
  3. Ota jauhotetuilla käsillä taikinasta palloja ja muotoile kevyesti. Laita uunipellille leivinpaperin päälle.
  4. Paista 220 asteessa keskitasolla 25-35 minuuttia, kunnes sämpylöiden pinta on saanut kauniin värin. Anna jäähtyä hieman ennen tarjoilua.
Muutama kommentti:
  • Käytin kuivahiivaa tuorehiivan sijaan. Onnistui silläkin, vaikka aika lättänöitä sämpylöistä tuli.
  • Tuo ohjeen kohta 3 on mysteerio: "jauhotetut kädet" eivät paljon auta asiaa, kun taikina liimautuu näppeihin. Jotenkin kökkeröt saa kuitenkin tapeltua pellille. Vinkki toisen kokeilun jälkeen: sain kökkeröt tehtyä suhteellisen kätevästi kahden ruokalusikan avulla: lusikalla kaivetaan sopiva annos taikinaa ja se irroitellaan ja muotoillaan toisen lusikan avulla. Toimii paremmin kuin "jauhotetut kädet".
  • Taikinasta tuli 15 kpl sämpylöitä. Paistoin kahdessa otteessa ja sikäli tuo pitkä kohoamisaika on näppärä: tänään puolet taikinasta sämpylöiksi, huomenna toinen puolikas.
  • Paistoaika minun uunissani oli 32 minuuttia. Riippuu todnäk uunista.
Ihan kelvollisia tuli ja ennen muuta vaivattomasti. Pitää vielä kokeilla tuorehiivalla, että onko eroa tuotoksessa. Alla vielä kuva kötöksestä:

Kypsän hepun taidonnäyte: sämpylä

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Koronahuumoria

Koronavirus Covid-19 on vakava asia, mutta siitäkin lasketaan leikkiä. Ehkä huumori osoittaa, että koronan edessä ei olla lannistuttu ja uskotaan, että joskus korona on ohi ja maailma saattaa palata raiteilleen sen jälkeen.

Kokosin alle kuvina muutamia omissa whatsup -ryhmissä pyörineitä vitsejä. Näitä voi muistella vaikkapa X ajan kuluttua, kun tämän hetken tunnelmat alkavat häipymään mielestä.

Kainuulaiset

Käyttäytymissäännöt päivitetty

Samoin pukeutumisohjeet...

Hieman politiikkaakin...

Ja Venäjää.



Varoitus wc-paperihamstraajista..

..ja lopullinen ratkaisu ongelmaan.
Hygieniaopastus käsienpesusta:



Aika aikansa kutakin.
Uusimaata eristetään
Pätevälle poliisimiehelle töitä
Käsipesu