Teos liikkuu höttöisemmällä pohjalla kuin edellinen Homo Sapiens -kirja (linkki Kyhepunu -arviointiin tässä) mutta tämä on hyvinkin ymmärrettävää koska Harari siirtyy Homo Deuksessa ihmiskunnan historian analyysistä tulevaisuuden arviointiin jolloin myös vaihtuvia tekijöitä on kertaluokkaa enemmän.
Tuon tulevaisuuden arvailun vuoksi ja ehkä osin myös kirjan sisällön venyttämisen takia kirja tuntuu hetkittäin junnaavan paikallaan ja kiertävän kehää. Homo Sapiens oli suorastaan nautittavan hyvin kirjoitettu kirja ja siihen verrattuna tämän Homo Deuksen lukukokemus on kertaluokkaa heikompi.
Perusideana Hararilla on että ihmiskunta (tai ainakin sen suurin massa) tulee joko korvautumaan tai jäämään paarialuokaksi kun tulevaisuuden superoliot ottavat vallan. Hänen ajatusmallissaan näitä superolioita voivat olla:
- Geneettisesti parannellut ihmiset ts. geenitekniikan keinoin sikarikkaiden ihmisten lapsista rakennetaan superihmisiä joissa ei ole normi-ihmisten vikoja ja joiden ominaisuudet on tuunattu huippuunsa.
- Teknologialla parannellut ihmiset eli ihmisen ja robotin yhteenliittymät joissa mekaanisilla ja elektronisilla komponenteilla parannellut (edelleen sikarikkaat) kyborgit ottavat vallan.
- Ei-ihmiset joilla Harari tarkoittaa tietokoneisiin syntyvää superälyä joka ylittää ihmisten kyvykkyyden ja alkaa johtaa maailmaa.
Kirjassa Harari perustelee ja analysoi erittäin hyvin kaikki nämä skenaariot. Itse asiassa kehitys on jo käynnissä jokaisen näiden osalta ja kun se on käynnissä, sitä ei voi pysäyttää: jos esim. geneettinen ihmisen parantaminen kiellettäisiin maailmanlaajuisesti, aina löytyy joku rosvovaltio tyyliin Pohjois-Korea tai Venäjä joka sitä kuitenkin tekee; jos ei muuten niin sotilaallisin perustein.
Kirjan viimeinen luku on osuvin: siinä on kuvattu "dadaismi" -nimellä (huom: ei se taidesuunta) nimitettyä "uskontoa" joka pohjautuu ajatukseen että kaikki toiminta mukaan lukien elämä on dataa ja sen käsittelyä. Tämän tulemana datan käsittely viedään tietokoneille jotka ovat siinä ylivertaisia ja nämä vähitellen ottavat vallan ihmisiltä. Ihmiset tekevät päätöksiä paitsi datan mutta myös "tunteen" pohjalta. Hararin ajatusmallin mukaan superälykkäät tietokoneet tekevät päätöksiä nopeammin ja puhtaan kliinisesti paremmin kuin ihmiset jolloin ihmiset vähitellen luovuttavat päätöksenteon sekä taloudessa, politiikkassa että henkilökohtaisessa elämässään tietokoneille. Tämä kehitys on hyvin voimakkaassa vauhdissa kun meistä kerätään dataa joka paikassa (mm. Google kerää täällä Bloggerissa kirjoittajista ja lukijoista...) ja samaan aikaan kehitetään IBM Watsonin ja Googlen DeepMind -tyylisiä oppivia tekoälyjärjestelmiä. Päätöksentekomalli meidän puolestamme syntyy näiden kahden: datan ja tekoälyn kombinaatiosta.
Lainaan tähän kirjasta kaksi kohtaa (en jaksa lähteä kääntämään joten menköön englanniksi):
1. Tulevaisuuden kehitykseen vaikuttaa kolme yhteenliittyvää prosessia:
Lainaan tähän kirjasta kaksi kohtaa (en jaksa lähteä kääntämään joten menköön englanniksi):
1. Tulevaisuuden kehitykseen vaikuttaa kolme yhteenliittyvää prosessia:
- Science is coverging on an all-encompassing dogma, which says that organisms are algorithms and life is data processing.
- Intelligence is decoupling from consciousness.
- Non-conscious but highly intelligent algorithms may soon know us better than we know ourselves.
2. Seuraaviin kolmeen kysymykseen tulisi saada vastaus (ainakin lukijan omassa mielessä):
- Are organisms really just algorithms, and is life really just data processing?
- What's more valuable - intelligence or conscioiusness?
- What will happen to society, politics and daily life when non-conscious but highly intelligent algorithms know us better than we know ourselves?
Suosittelen kirjan lukemista yleissivistyksen puolelta. Ampumamerkki jää kuitenkin Hopeiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti