Kenttämuonaa: Makkaraperunat De luxe

Jälleen kerran Soppa365:stä löytyi kokeilemisen arvoinen resepti. Kyse on lähtökohtaisesti makkaroista ja perunoista, mutta pienillä tuunauksilla syntyy varsin maukas kokonaisuus. Ruoka on myös helppo valmistaa ja soveltuisi kenttäolosuhteisiinkin, koska uunia ei tarvita.

Ainekset:

•  400 g uusia perunoita
•  400 g raakamakkaraa tai mausteista ruokamakkaraa
•  200 g (mini)parsaa
•  2 tl öljyä
•  noin 1 tl (savu)sormisuolaa

Pekonimajoneesi:

•  1 pkt (140 g) pekonikuutioita
•  1 ½ dl majoneesia
•  1 tl täysjyväsinappia
•  3 rkl hienonnettua ruohosipulia
•  ½ tl rouhittua mustapippuria

Valmistus:

1. Tee majoneesi. Ruskista pekoni ja valuta talouspaperin päällä. Hienonna ruohosipuli. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Laita odottamaan paistoksen valmistumista.
2. Pese ja keitä perunat lähes kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Paloittele makkarat, puolita tarvittaessa isommat perunat. Napsauta parsasta kovat päät pois.
3. Kypsennä perunat öljyssä paistinpannulla tai grillissä loppuun saakka. Lisää parsa loppuvaiheessa, paista, kunnes kypsää, mutta rapsakkaa. Mausta suolalla ja siirrä sivuun.
4. Lisää tilkka öljyä ja paista raakamakkara kypsäksi tai ota kypsään makkaraan grilliraidat. Yhdistä perunat, parsa ja makkarat. Tarjoa pekonimajoneesin kanssa.

Muutamia kommentteja:

• Käytin Dijon -sinappia. Toimi hyvin.
• Pekonimajoneesin voi valmistaa jo etukäteen ja laittaa ainakin kuumalla kelillä jääkaappiin odottamaan. Pekoni pitää joka tapauksessa jäähdyttää ennen majoneesiin sekoittamista.
• Pekonimajoneesia kannattaa tehdä isompikin annos: erittäin hyvää mutta erittäin suolaista! Älä lisää suolaa!
• Reseptissä mainittu parsa on sellaista puikulamallia. Kaupasta ei kuitenkaan tähän aikaan löytynyt, joten ostin "kaalimallisen" parsan ja suikaloin sen osiksi. Toimi hyvin sekin.
• Pekonikuutioita löytyi Prismasta yllättäen valmiina pakettina, joten ei tarvinnut ryhtyä peruspekonia leikkelemään.

Oikein hyvää tuli ja suosittelen lämpimästi. Annan tuon Pekonimajoneesin ansiosta peräti Kultaisen arvomerkin; sen verran hyvää se oli.

Puolustusvoimien elokuva: Taistelukenttä 2020 (2020)

Puolustusvoimat on tuottanut laajasti video-/elokuvamateriaalia, joista ainakin osa on nähtävissä myös Youtubessa. Törmäsin sattumalta uuteen versioon Taistelukenttä -klassikosta, video alla (copyright Youtuben mukaan):

Videossa on onnistuneesti laajennettu perinteisen "Kollaa kestää" -tyyppisen kuvauksen lisäksi uhkakuvia myös epäsuoriin kyberuhkiin ja pieniin vihreisiin miehiin, jotka lienevätkin todellisuudessakin merkittävimpiä ja ainakin ensivaiheen havaintoja, kun "vanha vainooja" meitä ryhtyy kiusaamaan. 

Toinen kiinnostava ja itselle muinaisuudesta tuttu on videolla esitetty tilannekeskustyöskentely: tilannekeskuksia on eri organisaatiotasoilla, näiden tilannekuva ketjuttuu ja "yleistyy" (= detaljit muuttuvat ylemmän tason asioille) ja lopulta kokonaisuus koostuu puolustusvoimatasolle. Toimii noin käytännössäkin.

Puolustusvoimien muitakin videoita voi seurata Youtubesta liittymällä heidän kanavaansa. Linkki on "https://www.youtube.com/user/DefenceForcesFinland/channels". Tuolla kanavalla oleva aineisto kertoo Puolustusvoimien informaation käsittelyn muutoksesta: joukossa on useampiakin, jotka vielä muutamia vuosia sitten olisi todennäköisesti leimattu vahvalla punaleimalla.

Kasarmimuonaa: Tomaattifocaccia vol 2.

Aiemmalle oliivi-tomaattifocaccialle löytyi kilpailija K-ruoka -sivulta. Tuossa oliivi-tomaattijutussa käytettiin aurinkokuivattuja tomaatteja, joista en suuresti välitä. Sen sijaan tässä reseptissä käytetään oikeita kirsikkatomaatteja ja siksi päätin tätäkin kokeilla.

Ainekset:

• 25g hiivaa
• 3dl vettä
• 2rkl öljyä
• 1/2tl suolaa
• n. 5dl vehnäjauhoja

Pinnalle:

• 10-15kpl Pirkka kirsikkatomaatteja (muunkin merkkinen käynee)
• 1pkt(125 g) mozzarellapalloja 
• 20kpl Pirkka mustia oliiveja (edelleenkin muu kelvannee)

Voiteluun:

• öljyä

Viimeistelyyn:

• 2oksaa tuoretta tai 1 tl kuivattua rosmariinia 
• ripaus Pirkka Parhaat sormisuolaa (ja vielä muukin kelpaa)

Valmistus:

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää öljy, suola sekä jauhot. Sekoita pehmeä taikina tasaiseksi ja taputtele jauhotetulla kädellä pellille leivinpaperin päälle suorakaiteen muotoiseksi levyksi (noin 25 x 30 cm). Anna kohota liinalla peitettynä lämpimässä noin 1/2 tuntia.
2. Halkaise kirsikkatomaatit. Painele ne kohonneeseen taikinaan leikkauspinta alaspäin mozzarellapallojen ja oliivien kanssa. Voitele leipä öljyllä. Ripottele pinnalle rosmariinia ja sormisuolaa.
3. Paista focacciaa 225 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes leipä on kauniin vaalean ruskea. Paloittele ja tarjoa lämpimänä.

Kelvollista tuli tästäkin, vaikka jäi likilaskuiseksi. Syynä lienee ollut se, että kohotuspaikka ei ollut riittävän lämmin. Näitä reseptejä pitää kokeilla vielä uudemman kerran kuivahiivan kanssa: tuo tuorehiiva tahtoo jäädä jääkaapin hyllylle pilaantumaan, kun siitä puolet on ottanut käyttöön.

Kasarmimuonaa: Oliivi-tomaattifocaccia

Hoksasin Valion mainoksesta tämän focacciareseptin ja päätin kokeilla. Oli kohtuullisen helppo tehdä, joten päätin lisätä sen tänne Kyhepunuun.

Ainekset:

Pohja:

• 2 dl Valio turkkilaista jogurttia
• 1 dl vettä
• 25 g hiivaa
• ½ tl suolaa
• 4 ½ dl vehnäjauhoja

Päälle:

• 75 g Valio voita
• 1 rkl  oreganoa
• 1 ½ dl (90 g) vihreitä oliiveja
• 1 dl (75 g) aurinkokuivattuja tomaatteja
• 3 - 5 valkosipulin kynttä

Valmistus:

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen jogurtti-vesiseokseen. Lisää suola ja vehnäjauhot. Alusta taikina. Taputtele taikina jauhotetulla kädellä leivinpaperin päälle uunipannulle n. 35 x 25 cm suorakaiteeksi. Kohota liinan alla.
2. Sulata voi, lisää oregano. Voitele focaccian pinta seoksella pullasutia käyttäen. Painele pintaan oliiveja, viipaloituja aurinkokuivattuja tomaatteja ja viipaloituja valkosipulin kynsiä.
3. Paista uunin keskiosassa 225 asteessa n. 15 min. Ripottele pinnalle halutessasi gourmetsuolahiutaleita.
4. Tarjoa raikkaan salaatin kera. Sopii myös keittojen kanssa.

Huomioita:

• Tuossa on puhuttu Valion tuotteista. Muunkinmerkkiset käynevät.
• Turkkilaista jogurttia ei löytynyt paikallisesta logistiikkalaitoksesta. Näin ollen käytin bulgarialaista versiota, joka sekin toimi ihan hyvin.
• Hiiva on saatava kädenlämpöiseen (42 astetta) nesteeseen, jotta käymisprosessi käynnistyy. Jugurtti on taas jääkaappikylmää, joten sitä on lämmitettävä rutkasti. Tein asian itse siten, että lisäsin jugurtin sekaan kuumaa vettä sen desin ja sitten lämmitin tiskialtaassa astiaa kuumassa vedessä, kunnes neste tuntui kädenlämpöiseltä.
• Voitelin leivän voin sijaan oliiviöljyllä. Olisi ehkä tullut parempi voilla tai ainakin öljyä ei kannata lotrata litrakaupalla.
• Valkosipulin kynsien sijaan käytin kätevää valmista valkosipulimurskaa, jota saa tölkissä kaupasta. Lisäsin murskan oliiviöljy-oregano -liuksen sekaan.
• Sormisuola tmv. antaa hyvän lisäsäväyksen, suosittelen.

Ihan kelvollista tuli ja hyvin kelpasi syöjille. Suosittelen kokeilemaan reseptiä, mutta en tällekään vielä anna arvomerkkiä vaan teen vielä tarkistustestin.

Kasarmimuonaa: Täytetyt tonnikalapaprikat

Törmäsin netissä Iltasanomien sivuilla reseptiin, jota piti kokeilla. Alkuperäinen reseptin laatija on ao. sivuston mukaan Anni Hautala -niminen henkilö. Ideana on ottaa paprikoita ja täyttää ne mössöllä ja syödä pois.

Ainekset:

• 4 vaaleaa pientä suippopaprikaa
• 400 g MSC-merkittyä tonnikalaa öljyssä
• 200 g chilituorejuustoa
• ½ dl jalapenoilla täytettyjä oliiveja
• juustoraastetta

Valmistus:

1. Laita uuni kuumenemaan 220 asteeseen.
2. Halkaise paprikat ja poista siemenet – jätä paprikoiden kannat, halkaise ne aivan keskeltä, niin tulee nätimpiä.
3. Sekoita kulhossa valutetut tonnikalat, tuorejuusto ja muutamaan osaan pilkotut oliivit.
4. Täytä paprikat massalla, ripottele päälle juustoraaste.
5. Paista uunissa, kunnes juusto alkaa ruskistua.
6. Tarjoile salaatin kanssa tai napostele leffaa katsoessa.

Muutamia kommentteja:

• Kohdan 5 paistoaika on epämääräinen. Omassa uunissa meni jopa 25 minuuttia, mutta käytin alatasoa. Ylempänä uunissa ja varsinkin grillivastuksella aika olisi todennäköisesti ollut lyhyempi.
• Käytin hankintaprosessissa tapahtuneen informaatiokatkoksen vuoksi punaisia paprikoita. Pitää kokeilla vielä keltaisilla; punaisilla lopputulos oli varsin pliisu eikä tulinen kuten mainostettiin.
• Käytin 4 isoa paprikaa ja tuo täytemäärä riitti niihin hyvin. Eli kannattanee reseptistä huolimatta ottaa isommasta päästä paprikat.

Syötyä tuli, mutta makuelämys ei ollut hehkutetun veroinen. Pitää kokeilla uudelleen ja käyttää niitä keltaisia paprikoita. Arvomerkin annan vasta toisen yrittämän jälkeen.

Kasarmimuonaa: Makkaraperunat bataatista ja chorizosta

Otsikko on sikäli harhaanjohtava, että reseptissä ei ole perunaa vaan se on korvattu bataatilla. Reseptillä on lievää historian nostalgiaa: aikoinaan nuorena miehenä tuli syötyä makkaraperunat (siis klassiset) Nakkipoukaman grillistä ja oksennettua  ne viimeistään Saarimäkeen...

Löysin tähän liittyvän ohjeen taas kerran Soppa365:stä. Tuossa ohjeessa "bataattiveneet" tehtiin kokonaisista bataateista, mutta itse päätin oikaista ja käyttää valmiita pakasteita. Oikein hyvää tuli tuollakin tavalla.

Ainekset:

•  pussillinen bataattiranskalaispakasteita (n. 400 g)
•  1/2 tl rouhittua mustapippuria
•  maun mukaan suolaa
•  300 g chorizoa tai muuta mausteista raakamakkaraa

Majoneesi:

•  2 dl hyvää majoneesia
•  1 limetin mehu
•  1 tl hunajaa
•  suolaa maun mukaan

Valmistus:

1. Leikkaa chorizo-makkarat suupaloiksi. 
2. Laita bataattiranskalaiset uunivuokaan ja paista uunissa ohjeen mukaan (minun pakasteissa 200 astetta, 15-20 minuuttia).
3. Kun paistoaikaa on jäljellä 15 minuuttia, käännä bataatit paistinlastan avulla, lisää joukkoon makkarat, mustapippuri ja suola ja paista vielä se 15 minuuttia.
4. Valmista bataattien kypsyessä majoneesi sekoittamalla keskenään kaikki sen ainekset. Tarjoa bataattiveneet ja chorizopalat kuumina majoneesin kanssa.

Huomioita:

• Alkuperäisessä reseptissä käskettiin pyörittelemään bataattiveneet kasvisöljyssä ja sen jälkeen maustamaan juustokuminalla ja fenkolilla. Skippasin tuon vaiheen, koska käytin jäisiä pakasteita. Mustapippuria ja suolaa laitoin kyllä sitten vuokalle.
• "Hyvää majoneesia" on aika lailla epämääräinen käsite... Käytin marketista löytyvää Rainbow -brändin ainetta ja hyvin meni mahaan.

Hyvää tästä tuli. Erityisesti chorizojen mausteisuus toimi hyvin yhteen bataatin makeuden kanssa ja majoneesi viimeisteli tuotoksen. Chorizoista tuli myös rasvaa vuokalle ja se piti tuotoksen riittävän kosteana. Suosittelen ja annan Hopeisen ampumamerkin tälle.

Kenttämuonaa: Miilunpolttajan spagetti

Olen jo vuosia tehnyt tätä pekonispagettia, mutta en ole huomannut lisätä sitä kenttämuonavalikoimaan täällä Kyhepunussa. Ruoka on kuitenkin hyvää ja kenttäolosuhteissakin valmistettavissa; ainakin jos jättää tuoreen persiljan pois.

Ainekset:

• 250 g spagettia tai muuta pastaa
• suolaa pastan keittoon
• 1 pss pekonia (n. 100 g)
• 3 valkosipulin kynttä
• 2 dl kermaa
• 2 munaa
• 1 dl juustoraastetta
• mustapippuria
• tuoretta persijaa
• tarvittaessa suolaa

Valmistus:

1. Keitä pasta ohjeen mukaan.
2. Suikaloi pekoni ja ruskista padassa rapeaksi.
3. Lisää joukkoon valkosipuli ja kerma.
4. Sekoita keitetty pasta sekaan.
5. Vatkaa munat kevyesti, lisää sekaan juustoraaste, mustapippuri ja persiljasilppu. Osa persiljasta jätetään koristeeksi pinnalle haluttaessa.
6. Kaada em. muna-kerma -sekoitus spagetin joukkoon ja kuumenna koko ajan sekoittaen.
7. Annostele lautasille ja ripota päälle persiljasilppua.

Pari kommenttia:

• Pasta imee yllättävän paljon nestettä. Kermaa voisi olla jopa enemmänkin tai vähän voi vedellä jatkaa.
• Tuoreen persiljan sijaan voi käyttää kuivattuakin.
• Lautasannostelu ja persiljan sämppääminen lautasille on ainakin kenttäoloissa tarpeetonta hifistelyä.

Hyvää ja täyttävää ruokaa on tämä kokemuspohjaisestikin. Makuelämys ei kuitenkaan ole valtaisan innostava, joten annan Hopeisen ampumamerkin.

Kasarmimuonaa: Pestoboston

Iltasanomien ruokalasta löytyi nimellä suolainen bostonkakku tämä resepti. Alkuun vähän arvoin, että meneekö hifistelyn puolelle tuon tekemisen suhteen, mutta käytännön kokeiluna lopputulos oli kyllä vaivan väärti. Työvaiheita on aika paljon ja resepti ainakin päältä päin vaatii hieman leivontaosaamista. Onnistui lopulta kuitenkin Kypsältä hepultakin.

Ainekset:

Taikina:

• 3 dl maitoa
• ½ rkl kuivahiivaa
• ¾ tl suolaa
• 1 tl sokeria
• 1 kananmuna
• noin 7 dl vehnäjauhoja
• 50 g voita

Täyte:

• 2 dl pestoa
• valkosipuliöljy ( 2 valkosipulinkynttä ja 4 rkl öljyä)
• noin 1–2 rkl tuoretta ruohosipulia, basilikaa ja/tai persiljaa

Valmistus:

1. Lämmitä maito +42 asteiseksi ja kaada se taikinakulhoon. Lisää joukkoon kuivahiiva, suola, sokeri ja kananmuna.
2. Sekoita hyvin ja lisäile jauhoja taikinan joukkoon taikinaa sekoitellen. Kun taikina alkaa kiinteytyä, työstä taikinaa käsin tai monitoimikoneen taikinakoukulla niin, että taikina irtoaa kulhon reunoista ja saat muodostettua taikinaan hyvän sitkon.
3. Lisää lopuksi pehmeä voi joukkoon. Työstä taikina vielä tasaiseksi ja anna sen nousta liinan alla noin puolen tunnin ajan lämpimässä paikassa.
4. Kaada kohonnut taikina jauhotetulle leivonta-alustalle ja kauli taikinasta suuri levy. Levitä pesto tasaisesti levyn päälle ja kääri taikina rullalle.
5. Leikkaa rullattu taikina noin kahteentoista palaan, vuoan koosta riippuen. Nosta pestokierteet leivinpaperilla vuorattuun uuni- tai kakkuvuokaan. Käytin tässä reseptissä noin 26 cm x 20 cm kokoista vuokaa.
6. Nosta vuoka lämpimään paikkaan nousemaan vielä 20 minuutin ajaksi. Paista bostonkakku 200-asteisessa uunissa noin 20 minuutin ajan.
7. Valmista paiston aikana valkosipuliöljy murskaamalla valkosipuli pieneksi ja sekoittamalla murska öljyn kanssa sekaisin.
8. Hienonna vielä valitsemasi yrtit pieneksi ja sekoita ne öljyn joukkoon. Voitele pestoboston pullasutia apuna käyttäen valkosipuliöljyllä.
9. Laita vuoka vielä uuniin noin viiden minuutin ajaksi. Ota vuoka pois uunista ja bostonkakku on valmis tarjottavaksi.

Muutama kommentti:

• Maidon lämmitin mikrolla ja kokeilin (pestyllä) sormella. Kun tuntui hieman lämpimältä, niin oletin olevan sopivan lämpöistä. Tuo lämpötila johtuu kuivahiivan herätys/tappolämmöstä.
• Kakkoskohdassa mainitaan "sitko", joka on jäänyt suureksi mysteerioksi minulle. Taikina lähti kuitenkin pallona pyörimään ja siihen meni jauhoja n. 6,5 dl. Eli tuo 7 dl tuolla yllä on suuntaa-antava määrä ja kuulemma riippuu vehnäjauhosta tapauskohtaisesti.
• Levy kannattaa tehdä mahdollisimman levymuotoiseksi, jotta pyörylöistä tulee samankokoisia. Taktisesti kannattaa laskea vuokan koko ja sen mukaan tehdä jako. Itse käytin 3x4 jakoa, mutta kuten kuvasta näkyy, paloista ei tullut tasakokoisia.
• Käytin persiljaa mausteena. Muutkin varmaan toimivat.

Tästä tuli erittäin hyvä, annan jopa Kultaisen ampumamerkin. Maistuu myös kylmänä, joten sikäli käy kenttämuonastakin.

Alla vielä kuva "teoksesta". Ps: Kuvaa IS Ruokalan versioon vertaamalla käy hyvin ilmi, että tosielämä on "hieman" eri kuin ammattikuvaajan laatima teos.

Kypsän hepun pestoboston