Kirja: Sunzi: Sodankäynnin taito - ISBN 978-951-662-956-1

Sunzin klassikkokirjan on suomentanut ja toimittanut Matti Nojonen. Kyseessä on vieläpä ensimmäinen suoraan kiinan kielestä tehty käännös; aiemmat on tehty jonkun "välikielen" (englanti tms.) kautta. Tuossa on ollut valtava työ ja erittäin suuri osaaminen takana; jo yksinomaan kiinankielisen tekstin lukutaito on erittäin vaativaa ja tässä on vieläpä tulkittu ja tutkittu 2000 vuotta vanhaa teosta.

Sunzin teos on eräs eniten hehkutetuimpia strategista ajattelua käsitteleviä kirjoja koko maailmassa. Sitä on käytetty sekä sodankäynnin että liiketalouden strategian opiskeluun ja suunnitteluun. Nojonen väittää johdannossaan että mm. päämajoitusmestari Aksel Airolla olisi läpi koko jatkosodan ollut yölukemisenaan tämä kyseinen kirja ranskankielisenä laitoksena ja Napoleon olisi kuljettanut sotaretkillään sen ensimmäistä käännöstä, myös ranskankielisenä.

Täytyy myöntää että teoksen arvo ei suoraan avautunut. Ensimmäisellä lukemalla jää vaikutelma itämaisen filosofian hämäräperäisestä ja mystisestä sanojen kääntelystä jonka jokainen voi tulkita haluamallaan tavalla ja jossa yksinkertaisissa lauseissa ja vertauksissa varmaankin piilee suuria viisauksia jos ne vain voisi älytä... Juuri tuossa lieneekin teoksen arvo: siinä on esitetty yksinkertaisia perustotuuksia jotka jokainen lukija voi tulkita oman tilanteensa ja kokemuspohjansa mukaisesti sekä soveltaa ne käytäntöön itse tulkitsemallaan tavalla. Noissa perustotuuksissa lienee oikeastikin viisauden siementä koska jos perustotuudet olisivat virheellisiä niin niiden mukaan sotineet olisi tapettu sukupuuttoon jo tuhat vuotta sitten.

Otetaan tähän yksinkertainen esimerkki:

"Kun vihollinen lähestyy ylittäen vesistön, älä kohtaa vihollista hänen ollessaan vedessä. On edullista iskeä, kun puolet hänen joukoistaan on ylittänyt veden." 

Tämän voi tulkita yksikäsitteiseksi taisteluohjeeksi: todennäköisesti hyökkäys osin maihin nousseeseen ja osin vedessä olevaan vihollisjoukkoon on tehokas koska vedessä olevat viholliset eivät voi kunnolla osallistua taisteluun mutta estävät tehokkaasti maihin nousseiden perääntymisen ja näin aiheutuu epäjärjestys jossa vihollisen on vaikea taistella. Toisaalta tuosta lauseesta voi väännellä vaikka minkälaisia elämänohjeita joissa "vesi" on joku muu käsite (esim. "toimiala", "markkina", "vientimaa" liiketoimintastrategiassa) ja näin löytää itselle sopiva viisaus sovellettavaksi.

Koska kirja on jo 2000 vuotta vanha, on selvää että jotkut konkreettiset neuvot eivät ole enää valideja: liikkumistavat ovat kehittyneet, vihollisiin voidaan vaikuttaa etäältä, yötoiminta onnistuu yhtä hyvin kuin päivätoimintakin, huollon merkitys on entisestäänkin kasvanut kun sodankäynti on muuttunut materiankäsittelyksi jne. Tuostakin syystä kirjan ohjeisiin on suhtauduttava enemmän soveltaen kuin suoranaisina toimintaohjeina.

Nykyisessä maailmantilanteessa yksi Sunzin lause pisti erityisesti silmään: "Mikään valtio ei ole hyötynyt pitkitetystä sodankäynnistä.". Venäjähän käy Ukrainassa "jäädytettyä sotaa" jossa erilaisilla kyber- ja hybridisodankäynnin keinoilla pidetään yllä epämääräistä sotatilaa vaikka varsinaisia konkreettisia taisteluja käydään vain vähän tai ei ollenkaan. Venäjälle tämä sopii hyvin koska se estää Ukrainaa hakeutumasta länsimaiden yhteyteen (EU ja Nato) ja samaan aikaan ylläpitää siellä yhteiskunnallista epäjärjestystä jossa Venäjä voi esiintyä rauhanturvaajana ja hyväntekijänä vaikka se itse asiassa toimiikin juuri päinvastaisissa rooleissa. Täytyy toivoa että Sunzi  olisi tuossakin kohtaa oikeassa ja Venäjä joutuisi jättämään Ukrainan rauhaan kun pitkitetty sodankäynti kävisi sillekin liian raskaaksi mm. pakotteiden ansiosta.

Arvomerkin antaminen tälle kirjalle on erittäin vaativa operaatio. Ensikokemuksen perusteella sen sisällön tulkitsisi liian helposti filosofia-höperehtimiseksi ja arvomerkin antaisi aiheetta alakanttiin. Kirjan legendaarisen maineen sokaisemana olisi toisaalta helppoa antaa liian korkea arviointi ilman aitoa perustetta. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyn Hopeiseen ampumamerkkiin ja jätän tähän vielä tarkastelun varan jos kirja useammalla lukukerralla avautuu maallikollekin.