Hyvä uutinen: Kuhmossa koiran kimppuun hyökänneen suden ampuminen ei ollut rikos

Iltasanomat kirjoitti 2.11. 11:31:

"Kuhmossa hirvenmetsästyksen yhteydessä tapahtuneessa suden ampumisessa ei epäillä rikosta, kertoi asiaa tutkinut Kainuun rajavartiosto torstaina.
Asiaa tutkittiin epäiltynä törkeänä metsästysrikoksena, koska susi on rauhoitettu eläin. 

Rajavartiostolle selvisi esitutkinnassa, että susi oli ollut koiran kimpussa, kun metsästäjä oli ampunut sen. Susi ei ollut reagoinut metsästäjän karkotusyrityksiin ja metsästäjä ampui eläimen noin kymmenen metrin etäisyydeltä. 

Tapauksen selvittämistä auttoi rajavartioston mukaan se, että ampumispaikkaan ei ollut koskettu. Lisäksi metsästysseurue ilmoitti asiasta saman tien viranomaisille. Rajavartiosto kertoi, että suden ampuneen metsästäjän selvitys tapahtumista oli linjassa esitutkinnassa saatujen tietojen kanssa. 

Susi ammuttiin Kuhmossa viime lauantaina. "

Jos/kun suden joutuu ampumaan niin kannattaa muistaa tuo toiseksi viimeinen kappale: ei kosketa ampumapaikkaan, ilmoitetaan viranomaisille ja pidetään kiinni tositapahtumista. Ensin pitää yrittää varoituslaukauksia ja sitten vasta kohti.

Susikanta on Suomessa kohtuuttoman suuri ja metsät alkavat olla varsinkin ajaville hirvi- ja jäniskoirille hengenvaarallisia paikkoja. Omaa jahtikaveria saa tämän jälkeen sentään kuitenkin suojella pedon hyökkäykseltä.

Tuntemattoman sotilaan pataljoona

Tuntematon  sotilas (se uudempi uusi) on vielä sen verran mielen päällä että selvittelin millainen siinä kuvattu organisaatio on ja minne henkilöt sijoittuvat.

Jatkosodan aikainen jalkaväkipataljoonan kokoonpano oli seuraavanlainen:

Jalkaväkipataljoonan kokoonpano Jatkosodassa

Pataljoonan määrävahvuus oli 1022 ja sen ylemmän organisaation (jalkaväkirykmentti) 3616 miestä.

Tuntemattoman sotilaan tapahtumat kerrotaan pääosin Koskelan joukkueen tasolla ja rykmentistä on havaintona vain rykmentin komentaja (eversti) joka yllättää Rokan veistämässä lampunjalkaa vartiopaikalla.

Pataljoonasta tunnistetaan seuraavat henkilöt:

• Pataljoonan komentaja majuri Sarastie
• Konekiväärikomppanian päällikkö kapteeni Kaarna joka kaatui tulikasteessa
• Konekiväärikomppanian ensimmäisen joukkueen johtaja luutnantti (myöh. kapteeni ja majuri) Lammio josta tuli konekiväärikomppanian päällikkö Kaarnan kaaduttua
• Kolmannen kiväärikomppanian päällikkö luutnantti Autio
• Kolmannen kiväärikomppanian neljännen joukkueen johtaja vänrikki (myöh. luutnantti ja kapteeni) Kariluoto 
• Konekiväärikomppanian kolmannen joukkueen johtaja vänrikki (myöh. luutnantti) Koskela
• Koskelan kaaduttua konekiväärikomppanian kolmannen joukkueen johtaja vänrikki Jalovaara
• Konekiväärikomppanian kolmannen joukkueen ryhmänjohtajat alikersantit Hietanen (myöh. kersantti), Lahtinen, Lehto ja Rokka

Lisäksi mainitaan mm. konekiväärikomppanian vääpeli Korsumäki (sot.arvo. siis myös vääpeli) ja tämän kaaduttua vääpelin tehtävään käsketty ylikersantti (myöh. vääpeli) Sinkkonen.

Tuntematon sotilas -kirjan henkilökokoelma kattaa siis varsin pienen osan jalkaväkipataljoonan henkilöstöstä mutta niinhän se sodassa on ollutkin: käytännön tappotyössä olleet ovat nähneet, kokeneet ja ymmärtäneet vain välittömässä läheisyydessään tapahtuneet asiat. Linna oli alikersanttina JR8:ssa joten hänenkin viitekehyksensä oli ryhmä-joukkue-komppania -taso.

Yllä oleva esitys ehkä hieman hahmottaa henkilöiden roolia ja komentosuhteita kun katsoo Tuntematon sotilas elokuvaa tai ehkä mieluummin vielä lukee sitä kirjana.

Edit: Hahmottelin elokuvan tapahtumien kulkua karttapohjalle tässä blogikirjoituksessa.

Elokuva: Tuntematon sotilas (2017)

Kävin suorittamassa kansalaisvelvollisuuteni ja katsomassa tämän "uusimman uuden tuntemattoman". Ennakko-odotukset olivat varsin matalalla ja ne myös osoittautuivat todeksi: elokuva on sinällään teknisesti kelvollisesti toteutettu mutta täysin tarpeeton.

Väinö Linnan teoksesta on jo aiemmin tehty kaksi elokuvaversiota joten mitä tältä kolmannelta enää voi odottaa? Tehostetekniikka kehittyy tietokonevisualisointien myötä mutta muuta uutta tässä ei ollut edellisiin nähden. Täytyy vielä todeta että osittain myös noihin erikoistehosteisiin petyin: pyrotekniikka oli pliisua ja "verta-ja-suolenpätkiä" osasto kaukana realismista. Jälkimmäinen johtunee siitä että elokuvalle on haluttu mahdollisimman laaja katsojakunta joten K-alarajaa pyritään pitämään mahdollisimman matalalla.

Tuntemattoman osalta uuden elokuvan tekeminen on myönnettävä erittäin vaikeaksi (ehkä siksi olisi pitänyt jättää kokeilematta...): sisältö, teema, lopputulos, asian käsittely ja hahmojen maneerit ovat kaikki erittäin tuttuja sekä kirjasta että kahdesta aiemmasta filmatisoinnista. Käsittelyksi olisi voitu valita uusi tulkinta asioille mutta näin ei tehty vaan uusin uusi Tuntematon on hyvin uskollinen esikuviensa kohtaan jopa yksittäisten repliikkien osalta. Myös näyttelijöillä on selvästi haasteita: legendaaristen hahmojen (esim. Koskela tai Rokka) maneerit ovat heillä selkäytimessä joten poisoppiminen niistä on vaikeaa ja osoittautuu tässäkin sellaiseksi.

Olisin odottanut elokuvalta enemmän realismia näyttelijöiden osalta. Linnan kuvaama konekiväärikomppania oli varusmiesyksikkö joten sen miehistö ja aliupseerit (ennen täydennysmiehiä) olivat alle parikymppisiä nuoria poikia. Tässäkin elokuvassa näyttelijät ovat kuitenkin kolmikymppisiä ukkoja. Luulisin että realistisuus ja myös "shokkivaikutus" olisi suurempi jos "pikkupojat" olisivat osumaa ottavana osapuolena kohtauksissa.

Elokuvaa katsoessani mietin taas sotaelokuvien yleistä ongelmaa: sota itsessään ei anna kovin paljon sisältöä eikä ainakaan erilaistavaa sisältöä elokuvaan: taistelukohtaukset näyttävät samalta, räjähtelee ja luodit vinkuvat, muta lentää ja puuta kaatuu. Taistelukohtausten lisäksi pitää siis saada joku muu teema tai aihealue kantamaan elokuvaa. Tuntemattoman tapauksessa se on mies(poika)joukon kehitystarina, yhteenhitsautuminen ja "aikuistuminen", Sotamies Ryanissa ryhmän uhrautuminen yhden pelastumiseksi, Das Bootissa klaustrofobia, Zero Dark Thirtyssä ja Codename: Geronimossa taas ylipahis Osama Bin Ladenin hävittäminen jne. Tässä kohtaa en voi olla taas vetoamatta herroihin Spielberg ja Hanks: Please come and make a movie about Raatteentie Battle! Tuossa olisi draamaa varsinaisen taistelun lisäksi löydettävissä suuresti mm. luonnonolosuhteista ja ukrainalaisten kohtalosta Neuvostoliiton osana.

Liitän alle elokuvan trailerin Youtubesta:

En lähde suosittelemaan elokuvan katsomista tai katsomatta jättämistä: kyseessä on tosiaan puolipakollinen "kansalaisvelvollisuus" ja tulevina vuosina vaatii joka tapauksessa todellista taitoa ja päätäväisyyttä olla sitä näkemättä. Elokuva antaa enemmän elokuvateatterin kankaalta kuin televisiosta joten kokemuksen vuoksi se kannattanee teatterissa katsoa.

Elokuvan taustaksi voisi kannattaa tutkailla JR8:n sotareittiä tästä blogitekstistä: Tuntemattoman sotilaan reitti kartalla. Kehittelin myös blogitekstin tuosta JR8:n pataljoonan rakenteesta; auttaa ehkä hahmottamaan paremmin henkilöiden sijoittumista organisaatioon.

Arvomerkiksi irtoaa vain Pronssinen ampumamerkki. Tekniikan ja kuvauksen puolelta olisi pystynyt parempaankin mutta elokuvan kokonaisturhuus pudottaa sijoitusta. 7 miljoonaa euroa olisi voinut käyttää paremminkin..

UNICAT - Kypsän hepun matkailuauto

Hankin itselleni UNICAT -matkailuauton heti kun saan lotossa (miljoona)voiton. Kypsä heppu ei matkaile millään lasikuituisella p-huussilla vaan oikealla maastoajoneuvolla ja sellaisia valmistaa saksalainen UNICAT. Kyseessä on kuorma-auton rungolle rakennetut erikoisajoneuvot joissa on kaikki vermeet saunaa lukuunottamatta (jonka senkin saksalainen varmaan rahalla rakentaa...).

Polttoaineet ja vedet riittää pitkäänkin oleskeluun erämaassa eikä mukavuudessa tarvitse silti liisiä. Kuvia alla, ensinnä muutamaa korimallia:

Katu-uskottava:

Kompakti:

Keskikoko:

Ja pari sisustuskuvaa, hieman liian kodikasta on kenttäkäyttöön mutta materiaalit ja värit voinee tuunata kun sitä rahaa on riittävästi.

Kuorma-autokorttihan tuohon tarvitaan mutta edelleenkään ei ole ongelma kun sitä rahaa on... Ja käyttötunteja vehkeelle järjestyy sen samaisen rahan kautta eli kun työ ei haittaa harrastuksia.

Tästähän ei muuta enää puutu kuin että osaisi etukäteen arvata ne numerot perjantaina tai lauantaina. Siis pikku juttu, jälkikäteen katsottuna helppoja numeroita.

Laitan tähän copyrightin ja linkin jotta ei tule sanomista:

All pictures copyright © 2015 UNICAT GmbH .

Edit: Kuten alla kommenteissa todetaan, Itävallassa näyttää olevan kilpailija Unicatille, nimittäin Actionmobil GmbH.

Edit: Ameriikastakin löytyy vastaavaa kalustoa ja on myös ameriikkalaisen näköistä:

Kuvat Copyright Earthroamer Inc.

Kyseessä on siis EarthRoamer ("Maankiertäjä") -niminen yritys jonka webbisivut löytyvät täältä.

Kasarmimuonaa: Jauhelihapiirakka

Taitaa mennä ihan keittiöhommiksi Kyhepunu... Löysin tämän reseptin Iltasanomista, testasin ja toimii sen verran hyvin että uskallan suositella.

Ainekset:

• 800 g voitaikinaa (kaksi isoa levyä)

Täyte:

• 400 g sika-nautajauhelihaa
• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 prk (400 g) tomaattimurskaa
• 2 rkl kapriksia
• 2 rkl tummaa balsamicoa
• suolaa ja mustapippuria
• 2-3 tl kuivattua yrttimausteseosta esim. pizzamauste

Munamaito:

• 3 kananmunaa
• 2 dl kermaa
• 150 g voimakasta juustoraastetta

Voiteluun:

• kananmuna

Valmistusohje:

1. Sulata voitaikinalevyt, toinen levy tulee piirakan pohjalle ja toinen piirakan kanneksi. 
2. Painele toinen taikinalevy syvän piirakkavuoan (n. 23-28 cm halkaisija) pohjalle ja reunoille. Säästä toinen levy kanneksi päälle. Tee osasta koristeita pintaan (jos yli jää). 
3. Silppua sipulit ja kuullota ne jauhelihan kanssa pannulla. Lisää tomaattimurska, kaprikset ja mausteet. Anna kiehua 15-20 minuuttia. 
4. Valmista munamaito sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Yhdistä isossa kulhossa jauhelihaseos ja munamaito. Kaada täyte vuokaan. 
5. Nosta kansi päälle ja liimaa koristeet munalla. Voitele piirakan koko kansi kananmunalla. Töki reikiä haarukalla kanteen jotta pääsee paineet purkautumaan.
6. Paista noin 40-50 minuuttia 175-asteisessa uunissa. Nosta piirakka uunista ja anna levätä pari tuntia ennen tarjoilua. 

Tarjoile piirakka raikkaan salaatin kanssa.

Toimiva setti tuosta tuli. Erityisen tärkeää on panostaa voimakkaaseen juustoraasteeseen koska muuten makukokemus jää pliisuksi. Piirakka maistuu sekä lämpimänä että kylmänä (paria tuntia en itse malttanut jäähdytellä...).

Edit: Kokeilin reseptiä uudemman kerran ja sain kuvankin "teoksesta". Reseptissä käskettiin käyttää ylimääräinen taikina koristeiksi joten rakensin niistä saksalaisen laulu- ja soitinyhtyeen logon:

Jauhelihapiiras Rammstein -koristelulla

Kirja: Antti Nieminen: Tie Tali-Ihantalaan - Konekiväärimiehen päiväkirja - ISBN 978-952-492-281-4

Niemisen kirja poikkeaa voimakkaasti yleisistä sotaromaaneista ja -dokumenteista. Teos on laadittu hänen pitämänsä päiväkirjan pohjalta suuremmalti stilisoimatta ja taustoittamatta. Teksti on näin ollen varsin kömpelöä ja jopa lapsellista mutta kirjoittajahan olikin vain parikymppinen kun tätä sotapäiväkirjaa joutui laatimaan.

Teoksesta käy hyvin ilmi sodankäynnin perusluonne eli odottaminen. Suuri osa ajasta odotetaan jotain tapahtuvaksi ja erityisesti näin on puolustavalla puolella jolloin aloite on vastapäässä. Toki sitten kesän 1944 taisteluissa ei enää odottelemaan ehditty mutta tuo tilanne sallittakoon vahvana poikkeamana normaalikäytäntöön. Niemisen kuvauksessa odotteluajan toiminta on hyvinkin leppoisaa: tehdään määrättyjä työtehtäviä, ollaan välillä vartiossa ja välillä jopa retkeillään taustamaastoissa ja ihaillaan karjalaisia huviloita Terijoella.

Detaljina nostettakoon kuvauksesta esiin Stukien toiminta läpimurron estämisessä 1944. Kyseessähän oli lento-osasto Kuhlmey joka lähetettiin Suomen avuksi Saksasta. Osaston Karjalassa toiminut kalusto oli pääosin Stukia jotka olivat tuolloin länsirintamalla jo auttamattoman vanhentuneita mutta käypää valuuttaa Neuvostoliittoa vastaan. Osaston merkityksestä torjuntavoitolle on paljon kiistelty mutta voisi arvella Stukien ilmestymisen olleen jonkin sortin yllätys neuvostoliittolaisille joilla kuitenkin oli ilmassa moninkertainen ylivoima ja heidän olettamansa mukaan Suomen pommituskyky oli olematon. Tästä on todennäköisesti seurannut välinpitämättömyys joukkojen, ajoneuvojen ja kalustojen hajauttamisessa rintaman takana sekä ilmatorjunnan laiminlyönti josta lienee seurannut Stukille suurin määrin houkuttelevia maaleja tuhottavaksi.

Kirja kannattaa lukea autenttisena ajankuvauksena nuoren miehen elämänvaiheesta erittäin ikävässä ajanjaksossa. Annan kirjalle Hopeisen ampumamerkin.

Kasarmimuonaa: Karamellisoitu sipuli

Laitan tämän reseptin kasarmimuonaotsikon alle. Resepti onnistuisi kyllä kentälläkin mutta
valmistusaika on pitkähkö jolloin nestekaasuhellalla palaa kaasua tarpeettoman paljon. Lisäksi sipulin voi valmistaa jo etukäteen ennen retkelle lähtöä.

Karamellisoitu sipuli soveltuu hyvin monen ruuan lisukkeeksi: pihvin päälle, hampurilaisten väliin, voileivän täytteeksi jne. Valmistus on suht helppoa ja valmis tuote säilyy jääkaapissa pari viikkoa.

Resepti on seuraavanlainen:

Ainekset: 

• 2 tl öljyä
• 8  sipulia
• 2 rkl balsamiviinietikkaa
• 2 rkl ruokosokeria
• 1 tl suolaa
• 2 dl vettä

Valmistusohje:

1. Kuori ja viipaloi sipulit
2. Paista miedolla lämmöllä pannulla kunnes sipuli on saanut väriä
3. Lisää muut ainekset ja sekoita. 
4. Anna hautua vielä puolisen tuntia välillä sekoittaen.

Kyse on siis lisukkeesta eli tarvitset tämän lisäksi vielä sen varsinaisen syötävän ruoan.

Skottiviski: The Macallan Fine Oak 12 Year Old Single Malt

Macallan valmistaa kalleinta viskiä mitä Alkosta löytyy nimeltään  The Macallan M Decanter Single Malt  . Pullon hinta on 4999 € eli mistään köyhälistön janojuomasta ei ole kyse. Alla kuva setupista joka on sinällään varsin näyttävä kuten viiden tonnin hintaan kuuluu ollakin.

The Macallan M Decanter Single Malt - 4999 € / pullo

Tässä on muuten uteliaisuuden vuoksi linkki Alkon sivulle hakuun jossa näytetään nuo kalleimmat juomat. Useampi viski sieltä löytyy ja kaksi tuotetta myös Macallanilta.

Koska Willie Rokka kuitenkin lukeutuu tuohon köyhälistöön, hankin saman tehtaan proletariaattiviskiä The Macallan Fine Oak 12 Year Old Single Malt joka on selvästi edullisempaa eli 67,89 € / pullo.

The Macallan Fine Oak 12 Year Old Single Malt - 67,89 € / pullo

Tuolla hinnalla saa perustalousviskiä eli Famous Grousea tuplamäärän eli puolitoista litraa. Onko Macallan paljon parempi kuin Kuulu Riekko? Enpä väittäisi olevan. Maku on kyllä mukavan pehmeä mutta mitään erityistä särmää siinä ei ole. Onkohan meikällä suu tuohesta kun rahakaan ei tee eroa juomien välillä? Alkon määritelmän mukaan juoman ominaisuudet ovat seuraavat: "Kullankeltainen, keskitäyteläinen, lämmin, pehmeän maltainen, runsaan hedelmäinen, tyylikkään tamminen". Macallanin itsensä mielestä syynä on heidän kolminkertainen kypsyttämisprosessinsa: juomaa kypsytetään käytetyissä tammisissa eurooppalaisissa sherrytynnöreissä, amerikkalaisissa sherrytynnöreissä ja amerikkalaisissa bourbontynnöreistä joista jokaisesta tulee oma makuvivahteensa. Työlästä tuo ainakin on jos ei tuohisuun makuaisteihin vaikutakaan..

Sitten kun lottovoitto nasahtaa niin pitää tuo M -versio hommata maisteltavaksi Unicatin yöpöydälle.

Annan tälle yksilöarvosteluna Hopeisen ampumamerkin.

Näitä viskejä on muuten enemmänkin arvioitu Kyhepunussa:

• Skottilaisten talousviskien vertailu
• Irlantilaisten talousviskien vertailu
• Uuden mantereen viskivertailu
• Talousviskien MM-kisat (tulos oli "lievä" yllätys... eikä maailmanmestaria ole tullut juotua sen koommin).
• Rajajääkärin Monkey Shoulder -arvio