Taistelutoverien reitti kartalla

Taistelutoverit (Band of brothers) on Stephen E. Ambrosen kirjaan pohjautuva kymmenosainen HBO-sarja joka kertoo Yhdysvaltojen armeijan 101. laskuvarjodivisioonan 506. rykmentin 2.pataljoonan E (Eazy)-komppanian sotaretkestä Euroopassa.

Sarja on erinomainen kuvaus sodassa yhteen hioutuvan joukon kokemuksista. Erinomaisuutta lisää se että kyseessä on lähes aito historiallinen tapahtumasarja (toki dramatiikkaa on lisätty) ja sitä vielä taustoittavat asian itse kokeneet veteraanit päähahmo maj. Richard Winters mukaan lukien.

Eniten kuvauksessa häiritsee tapa liikkua sumpussa ja pahimmillaan ilman tunnustelijoita jota ei  Suomen armeijan käynyt voi ymmärtää; jopa vaikkei itse ole jv-koulutusta saanutkaan. Kyseessä lienee elokuvatekninen seikka: dialogia ei saada kuvattua jos miehet liikkuvat asianmukaisilla 5-15 metrin väleillä.

Katsoin jaksot joutessani läpi ja kaivoin esille tapahtumapaikat mahdollisuuksien mukaan. Tapahtumapaikat on esitetty alla kartoilla jaksokohtaisesti ja kronologisessa järjestyksessä (vaikka jaksoissa pompitaankin muutaman kerran ajassa edestakaisin).

Jakso 1: Currahee

1942 E-komppania on alokasleirillä Camp Toccoassa Georgiassa (numero (1)) kartalla. Koulutuksen loppuvaiheissa 23.6.1943 pidetään sotaharjoitus Camp Mackallissa, Pohjois Carolinassa. Harjoitus ei mene ihan puikkoihin kun komppanianpäällikkö kapteeni Sobel (sarjan "Lammio") sählää taktisen toiminnan (2). Yksikkö lastataan laivaan Brooklyn Naval Shipyardissa (3) 6.9.1943 ja se siirtyy Englantiin Aldbourneen.

USA:n tapahtumapaikat

Edelleen Jakso 1:

E -komppania siirtyy Aldbourneen Englantiin  (4) koulutukseen ja odottamaan maihinnousua. Harjoituksissa 18.9.1943  kapt Sobel sählää taas ja hänet "ylennetään" kouluttamaan laskuvarjohyppyjä papeille ja lääkäreille eli pois operatiivisesta toimijasta. Jälkikäteen mm. tämän sarjan pohjalta Sobelia on puolusteltu hyvänä kouluttajana tyyliin "hiki säästää verta" mutta toisaalta hänen johtamisominaisuuksiaan ja operatiivisia kykyjä on arvioitu olemattomiksi. Lopulta yksikkö siirtyy Upotteryyn 31.5.1944 (5) ja lähtee sieltä D-Dayna 6.6.1944 pudotettavaksi Ranskaan Normandiaan.

Englannin tapahtumapaikat

Jakso 2: Day of Days

6.6.1944 E-komppania hyppää Sainte-Mère-Églisen alueelle Normandiaan. Hyppy tapahtuu yöllä ja on kaaottinen: joukot hajaantuvat laajalle alueelle ja yrittävät ryhmittyä toimintaa varten (6). Läheisessä Brécourtin kylässä (7) tapahtuu saksalaisen tykkipatterin tuhoaminen Wintersin toimesta. Tuota operaatiota kuulemma käytetään vieläkin yhdysvaltalaisissa sotakouluissa opetuksen kohteena (linkki wikipediaan tässä).

Normandian tapahtumapaikat

Normandian maininnousualueesta muuten kerrotaan enemmänkin kiertomatka-artikkelissa Kyhepunussa tässä linkissä.

Jakso 3: Carentan 

12.6.1943 tapahtuu Carentanin kaupungin valtaus (8) jonka jälkeen joukkio taistelee vielä maatilalla Carentaisin lähellä. Divisioona siirretään Englantiin Memburyyn lepoon ja täydennyksiin.

Jakso 4: Replacements

Täydennysmiesongelmaa käsitellään tässä(kin) yhteydessä: uusien miesten nimiä ei haluta oppia koska he kuolevat kuitenkin nopeasti. Näitä kuitenkin tulee  takaisin Aldbourneen Englantiin (4) 13.9.1944 ja sieltä lähdetään Market Garden -operaatiossa Eindhoveniin Hollantiin 17.9.1944. Yksikkö taistelee Nuenenin kaupungissa (9).

Market Garden -tapahtumat

Jakso 5: Crossroads

17.10.1944 Schoonderlogtissa (10) Hollannissa Winters nimitetään 2.paraljoonan komentajaksi ja hänen jälkeen E-komppanien päälliköksi nimetään luutnantti "Moose" Heyliger. Tämä kuitenkin haavoittuuu oman vartiomiehen laukauksesta ja hänen tilalleen nimitetään luutnantti Norman Dike jonka osaamista komppanian johtoon epäillään suuresti (ja aiheesta..).

Kuten tunnettua, koko Market Garden menee pieleen ja varsinkin britit kärsivät suuret tappiot.

Yksikkö siirretään Mourmelon-Le-Grandiin (11) Ranskaan josta se käsketään torjumaan Hitlerin viimeistä yritystä Ardennien vastahyökkäystä Bastogneen (12).

Vastahyökkäyksestä kerrotaan Kyhepunun Beevor -arvostelussa tässä linkissä.

Bastogne -tapahtumat

Jakso 6: Bastogne

Vudenvaihtessa 1944-45 E-komppania viettää Jenkin helvettiä Bastognessa (12): pakkasta, tarvikkeet vähissä, ei talvivarusteita. Kuulostaa muuten varsin samalta kuin Ryssän helvetti... Tässä jaksossa pääroolissa on muuten lääkintämies Eugene "Doc" Roe jolla riittää hommia laidasta laitaan.

Jakso 7: The Breaking Point

Edelleen Ardennit 2.1.1945. Yksikkö on Foyn kaupungin (13) liepeillä ankaran saksalaisen tykistötoiminnan alla. Hyväksi sotilaaksi todettu luutnantti "Buck" Compton sekoaa ja lähetetään pois rintamalta. Jaksossa käy hyvin ilmi myös Ville Kivimäen kirjassaan kuvaama efekti: epäsuora tuli koetaan henkisesti raskaammaksi kuin suora tuli koska suoraa tulta kohtaan voi ainakin näennäisesti suojautua omilla toimenpiteillä.

E-komppania hyökkää Foyn kaupunkiin luutnantti  Diken johdolla. Hyökkäys pysähtyy tulen alla ja miehiä alkaa kaatua. Winters käskee luutnantti Speirsin ottaa tilanne haltuun ja tämä tosiaankin tekee niin mm. ryntäämällä käskemään D-komppaniaa toiselle puolelle kaupunkia suoraan saksalaisten joukkojen läpi ja vielä palaamalla takaisin samaa tietä! Tapahtuma on tosi ja arvellaan että saksalaiset ehkä hämmästyivät tapahtumasta niin paljon etteivät älynneet edes ampua... Speirs on muutenkin kova jätkä ja kertoo filosofiakseen että "Kannattaa pitää itseään jo kuolleena jolloin ei tarvitse pelätä". Alla Youtubesta löytynyt kyseinen pätkä videona:

Copyright Youtuben mukaan.

Foyn jälkeen vallataan viereiset Novillen ja Rachampsin kaupungit (13 myös).

Yksikkö siirretään Haguenauhun (14) vastahyökkäyksen torjuntaan ja puolustukseen.

Saksan tapahtumat - Hagenau ja Stürzelberg

Jakso 8: The Last Patrol

8.2.1945 Haguenau, Ranska (14). Sodan loppumista odotellaan joten kukaan ei halua vaarantaa itseään. Rykmentistä kuitenkin käsketään vanginsieppaus joen yli joka onnistuu yhden oman kaatuneen kustannuksella. Seuraavana yönä rykmentin esikunnasta käsketään toistaa operaatio mutta Winters käskee tehtävään valittuja valehtelemaan itselleen tehtävän epäonnistuneen. Tämä menee läpi. Winters ylennetään majuriksi (edellisestä huolimatta...).

Jakso 9: Why We Fight

Tämä jakso on varsin kyseenalainen osa sarjaa. Muualla netissä on kerrottu että kohtausta ei löydy kirjasta eikä 101. Divisioona ole tiettävästi osallistunut "Thalem" nimisessä paikassa tapahtuneeseen keskitysleirin vapauttamiseen. Kyseistä paikkaa ei löydy Saksasta. Kohtaus lienee lisätty sarjaan taiteellisista ja dramaturgillisista syistä.
Sen sijaan Stürzelberg Saksa (15) löytyy kartalla. Joukko viettää varsin leppoisaa aikaa ao. kaupungissa ja mm. ryöstelee paikallisten asukkaiden omaisuutta lähettäen sitä postitse USA:aan.

Hitlerin kerrotaan kuolleen (tapahtui 30.4.1945).

Jakso 10: Points

Toukokuussa 1945 101. Laskuvarjodivisioona siirrettään Berchtesgadeniin (16) Itävaltaan ja sen miehet käyvät mm. Hitlerin Kotkanpesässä ja jakavat Göringin viinivaraston joukoille. Saksan armeija antautuu (tämä tapahtui 8.5.1945).

E-komppanian miehet laskevat pisteitä ("Points"): näitä saa mm. haavoittumisista ja kunniamerkeistä. Riittävästi pisteitä oikeuttaa kotiutukseen. Muutoin uhkana on joutuminen Tyynen meren rintamalle jonne 101. Laskuvarjodivisioonaa ollaan siirtämässä. Joutoaikana tapahtuu onnettomuuksia ja rikoksia kun sodassa raakiutuneilla miehillä on liikaa vapaa-aikaa ja viinaa...

Yksikkö majaillee Zell Am Seen (17) lähistöllä jossa kapteeni Nixon tarjoaa Wintersille töitä perheyrityksestään New Jerseystä. Oikeassa elämässä Winters tähän suostuikin.

Sota loppuu (Japani antautuu 14.8.1945). E-komppania ehti sotia 434 päivää D-Daysta lukien.

Itävallan tapahtumapaikat

Sarjan  nimi "Band of Brothers" tulee Shakespearen historiallisesta näytelmästä Henrik V jossa  nimihenkilö pitää puheen ennen Agincourtin taistelua.  Carwood Lipton (siis se oikea veteraani) lainaa tekstiä sarjan viimeisessä osassa. Kyseinen pätkä kuuluu näin:

This story shall the good man teach his son;
And Crispin Crispian shall ne'er go by,
From this day to the ending of the world,
But we in it shall be remember'd;
We few, we happy few, we band of brothers;

Matti Rossin suomennuksena (2009):

Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.

Kuriositeettina mainittakoon että  Vat69 viski on sarjassa kapteeni Nixonin "lempilääkettä". Kyseinen merkki unohtui viskitestistä mutta pitänee ottaa erillistarkasteluun.

Sarjalle annan Kultaisen ampumamerkin.

Edit: Lisäsin tähän tiivistelmän Yhdysvaltalaisista sotilasarvoista verrattuna kotimaisiin. Kyseessä on yksinkertaistettu ja typistetty versio: suurvalta-armeijassa on sotilasarvojakin enemmän kuin pienen maan puolustusvoimilla...

Upseerit:

• Ei vastinetta Suomen armeijassa - General of the Armies of the United States: arvo on myönnetty John J. Pershingille ja George Washingtonille.
• Lähinnä Suomen armeijassa Sotamarsalkka - General of the Army 
• Kenraali - General
• Kenraaliluutnantti - Lieutenant general
• Kenraalimajuri -Major general
• Prikaatikenraali - Brigadier general
• Eversti - Colonel
• Everstiluutnantti - Lieutenant colonel
• Majuri - Major
• Kapteeni - Captain
• Yliluutnantti - Ei vastaavaa arvoa vaan yliluutnantti on kotimainen erikoisuus. Käännetään tosin joskus "1st lieutenant" -käännöksellä jolloin Luutnantti on pelkkä "Lieutenant" ja vänrikki edelleen "2nd lieutenant".
• Luutnantti - 1st lieutenant
• Vänrikki - 2nd lieutenant

Aliupseerit:

• Sotilasmestari - Sergeant major
• Ylivääpeli - Master sergeant
• Vääpeli - Sergeant 1st class
• Ylikersantti - Staff sergeant
• Kersantti - Sergeant
• Alikersantti - Corporal

Miehistö:

• Korpraali - Private 1st class
• Sotamies - Private

Taistelutoverien päähahmon Richard Wintersin sotilasura eteni siis arvoilla second lieutenant -> first lieutenant -> captain -> major.

Edit2: Yllämainitusta VAT69:stä on erillinen arvio tässä linkissä.

Kasarmimuonaa: Tourtière-lihapiirakka

Löysin Soppa365:stä tämän erittäin maukkaan kanadalaisten perinteisen jouluherkun. Kyseessä on lihapiirakka jota voi syödä sekä lämpimänä että kylmänä ja on erinomaisen hyvää molemmilla tavoilla. Reseptissä tarvitaan hirvenjauhelihaa mutta onnistuu kyllä perus sika-naudastakin (kokeilin itse kun salakaadot ei oikein onnistuneet...).

Piirakan tekemiseen menee pari päivää; ei työajallisesti mutta sen vuoksi että päivänä 1 tehdään jauhelihatäyte makuuntumaan ja päivänä 2 se leivotaan piirakan sisälle.

Piirakan kera kuuluisi tehdä omenahilloke mutta laiskuuttani en moiseen ole jaksanut ryhtyä vaan hankin kaupasta omenahilloa. Toimii hyvin ja täydentää erinomaisesti piirakan makua.

Ainekset:

•  600 g isoa lehtitaikinalevyä
•  1 kananmuna

Jauhelihatäyte:

•  5 keskikokoista perunaa
•  200 g juuriselleriä
•  2 sipulia
•  2 valkosipulinkynttä
•  1 rkl voita
•  500 g sika-nautajauhelihaa
•  500 g hirvenjauhelihaa
•  2¼ dl lihalientä
•  2 tl suolaa
•  1 tl timjamia
•  ½ tl neilikkaa
•  ½ tl kanelia
•  ¼ tl muskottipähkinää
•  ¼ tl inkivääriä
•  ½ tl maustepippuria
•  ¼ tl mustapippuria
•  1 dl kuutioitua vaaleaa leipää
•  1 dl hienonnettua persiljaa
•  1 rkl konjakkia

Valmistusohje: 

1. Ota lihat huoneenlämpöön. Kuori ja paloittele perunat ja selleri ja keitä ne kypsiksi, noin 15 minuuttia.
2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Sulata voi isossa paistinpannussa tai padassa. Kuullota sipulit pehmeiksi ja siirrä lautaselle odottamaan.
3. Ruskista jauhelihat parissa erässä. Lisää sipuli, lihaliemi ja jauhetut mausteet ja jätä hautumaan.
4. Valuta juurekset ja survo ne sileäksi. Lisää juuressurvos pataan ja anna hautua vielä 1 tunti 30 minuuttia. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
5. Kuutioi leipä ja hienonna persilja pataan. Mausta halutessasi konjakilla. Laita liha tekeytymään jääkaappiin yön yli. Ota lehtitaikina sulamaan yöksi jääkaappiin.
6. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kauli taikinasta 2 pyöreää levyä. Leivo pohjalevystä isompi, niin että saat vuorattua sillä irtopohjavuoan(Ø 22 cm) pohjan ja laidat. Taikinakansi saa olla vuoan kokoinen. Halutessasi voit leikata taikinakanteen koristereikiä esimerkiksi piparimuotilla. Levitä taikinapohja vuokaan. Laita täyte päälle. Asettele taikinakansi pinnalle.
7. Riko muna ja voitele sillä taikinakannen alareunat ja nipistele reunat kiinni pohjataikinaan. Voitele kansi. Tee piirakkaan ilmareikä haarukalla. Paista piirakkaa uunissa noin 40 minuuttia. 
8. Tarjoa piirakka lämpimänä, haaleana tai kylmänä omenahillokkeen/omenahillon kanssa.

Alla vielä kuva piirakasta. Kuva on Soppa365 -sivustolta ja siellä Arto Vuohelaisen ottama.

Kanadalainen Tourtière -lihapiirakka

Annan tälle tältä istumalta Kultaisen ampumamerkin.

Kirja:Ville Kivimäki: Murtuneet mielet - ISBN 978-951-0-37466-5

Sainpahan viimein kahlattua läpi tämän järkäleen - liitteineen 475 sivua paikoitellen hyvinkin kuivakkaa mutta toisaalta omalaatuisen kiinnostavaa asiaa. Kirja on Kivimäen väitöskirjansa pohjalta tekemä teos joka käsittelee viime sodissa psyykkisesti vammautuneiden rintamamiesten kohtaloa sotien aikana ja niiden jälkeen. Kirja oli pienimuotoinen hitti ilmestyessään jota sopii kyllä ihmetellä koska kyse ei ole kevyestä lukemistosta lainkaan.

Kirjasta tekee raskaslukuisen jatkuvien tilastojen ja taulukkojen vatvominen eri näkökulmista. Joskus tuli lukiessa mieleen että eikös tämä taulukko jo käsitelty kertaalleen... Ei tullut tarkistettua kuitenkaan. Kiintoisia pätkiä sen sijaan olivat potilaskertomuksista otetut kuvaukset miesten järkytyksen aiheuttaneista tapahtumista ja syntyneistä oireista.

Kirjaa lukiessa tulee mieleen että kovia ovat miehet joutuneet kestämään ja toisaalta mitenkähän itsekään olisi niissä oloissa selvinnyt. Rauhan aikana on helppo olla polleata poikaa ja kuvitella pysyvänsä kylmähermoisena ja täyspäisenä vaikka kuinka ympärillä räikäisi.. Varsinkin epäsuora tuli on varmasti kammottava kokemus: kyse on sananmukaisesti arpapelistä - milloin vain voi kranaatti osua kohdalle ja silpoa tai tappaa. Suoralta tulelta ja vihollistilanteilta sentään voi yrittää suojautua tai itse vaikuttaa tapahtumiin mutta epäsuorassa ollaan "korkeamman käressä". Tässä on hyvä huomata vielä että räjähdysainekuorma neliömetrille on kasvanut sota sodalta ja nykymenetelmä suurvalta-armeijoilla on tuhota ensin kaikki elollinen toimialueelta tykistöllä, ohjuksilla ja lentopommeilla ennen kuin sinne uhrataan omia miehiä. Eli tulevassa sodassa ei tule olemaan helpompaa.

Raskaslukuisuudesta huolimatta suosittelen tärkeän aiheensa vuoksi jos ei luettavaksi niin ainakin läpiselattavaksi. Matala viihdearvo kuitenkin laskee arviointia joten

Arvomerkki: Pronssinen ampumamerkki

Hyvä uutinen: Kuhmossa koiran kimppuun hyökänneen suden ampuminen ei ollut rikos

Iltasanomat kirjoitti 2.11. 11:31:

"Kuhmossa hirvenmetsästyksen yhteydessä tapahtuneessa suden ampumisessa ei epäillä rikosta, kertoi asiaa tutkinut Kainuun rajavartiosto torstaina.
Asiaa tutkittiin epäiltynä törkeänä metsästysrikoksena, koska susi on rauhoitettu eläin. 

Rajavartiostolle selvisi esitutkinnassa, että susi oli ollut koiran kimpussa, kun metsästäjä oli ampunut sen. Susi ei ollut reagoinut metsästäjän karkotusyrityksiin ja metsästäjä ampui eläimen noin kymmenen metrin etäisyydeltä. 

Tapauksen selvittämistä auttoi rajavartioston mukaan se, että ampumispaikkaan ei ollut koskettu. Lisäksi metsästysseurue ilmoitti asiasta saman tien viranomaisille. Rajavartiosto kertoi, että suden ampuneen metsästäjän selvitys tapahtumista oli linjassa esitutkinnassa saatujen tietojen kanssa. 

Susi ammuttiin Kuhmossa viime lauantaina. "

Jos/kun suden joutuu ampumaan niin kannattaa muistaa tuo toiseksi viimeinen kappale: ei kosketa ampumapaikkaan, ilmoitetaan viranomaisille ja pidetään kiinni tositapahtumista. Ensin pitää yrittää varoituslaukauksia ja sitten vasta kohti.

Susikanta on Suomessa kohtuuttoman suuri ja metsät alkavat olla varsinkin ajaville hirvi- ja jäniskoirille hengenvaarallisia paikkoja. Omaa jahtikaveria saa tämän jälkeen sentään kuitenkin suojella pedon hyökkäykseltä.

Tuntemattoman sotilaan pataljoona

Tuntematon  sotilas (se uudempi uusi) on vielä sen verran mielen päällä että selvittelin millainen siinä kuvattu organisaatio on ja minne henkilöt sijoittuvat.

Jatkosodan aikainen jalkaväkipataljoonan kokoonpano oli seuraavanlainen:

Jalkaväkipataljoonan kokoonpano Jatkosodassa

Pataljoonan määrävahvuus oli 1022 ja sen ylemmän organisaation (jalkaväkirykmentti) 3616 miestä.

Tuntemattoman sotilaan tapahtumat kerrotaan pääosin Koskelan joukkueen tasolla ja rykmentistä on havaintona vain rykmentin komentaja (eversti) joka yllättää Rokan veistämässä lampunjalkaa vartiopaikalla.

Pataljoonasta tunnistetaan seuraavat henkilöt:

• Pataljoonan komentaja majuri Sarastie
• Konekiväärikomppanian päällikkö kapteeni Kaarna joka kaatui tulikasteessa
• Konekiväärikomppanian ensimmäisen joukkueen johtaja luutnantti (myöh. kapteeni ja majuri) Lammio josta tuli konekiväärikomppanian päällikkö Kaarnan kaaduttua
• Kolmannen kiväärikomppanian päällikkö luutnantti Autio
• Kolmannen kiväärikomppanian neljännen joukkueen johtaja vänrikki (myöh. luutnantti ja kapteeni) Kariluoto 
• Konekiväärikomppanian kolmannen joukkueen johtaja vänrikki (myöh. luutnantti) Koskela
• Koskelan kaaduttua konekiväärikomppanian kolmannen joukkueen johtaja vänrikki Jalovaara
• Konekiväärikomppanian kolmannen joukkueen ryhmänjohtajat alikersantit Hietanen (myöh. kersantti), Lahtinen, Lehto ja Rokka

Lisäksi mainitaan mm. konekiväärikomppanian vääpeli Korsumäki (sot.arvo. siis myös vääpeli) ja tämän kaaduttua vääpelin tehtävään käsketty ylikersantti (myöh. vääpeli) Sinkkonen.

Tuntematon sotilas -kirjan henkilökokoelma kattaa siis varsin pienen osan jalkaväkipataljoonan henkilöstöstä mutta niinhän se sodassa on ollutkin: käytännön tappotyössä olleet ovat nähneet, kokeneet ja ymmärtäneet vain välittömässä läheisyydessään tapahtuneet asiat. Linna oli alikersanttina JR8:ssa joten hänenkin viitekehyksensä oli ryhmä-joukkue-komppania -taso.

Yllä oleva esitys ehkä hieman hahmottaa henkilöiden roolia ja komentosuhteita kun katsoo Tuntematon sotilas elokuvaa tai ehkä mieluummin vielä lukee sitä kirjana.

Edit: Hahmottelin elokuvan tapahtumien kulkua karttapohjalle tässä blogikirjoituksessa.

Elokuva: Tuntematon sotilas (2017)

Kävin suorittamassa kansalaisvelvollisuuteni ja katsomassa tämän "uusimman uuden tuntemattoman". Ennakko-odotukset olivat varsin matalalla ja ne myös osoittautuivat todeksi: elokuva on sinällään teknisesti kelvollisesti toteutettu mutta täysin tarpeeton.

Väinö Linnan teoksesta on jo aiemmin tehty kaksi elokuvaversiota joten mitä tältä kolmannelta enää voi odottaa? Tehostetekniikka kehittyy tietokonevisualisointien myötä mutta muuta uutta tässä ei ollut edellisiin nähden. Täytyy vielä todeta että osittain myös noihin erikoistehosteisiin petyin: pyrotekniikka oli pliisua ja "verta-ja-suolenpätkiä" osasto kaukana realismista. Jälkimmäinen johtunee siitä että elokuvalle on haluttu mahdollisimman laaja katsojakunta joten K-alarajaa pyritään pitämään mahdollisimman matalalla.

Tuntemattoman osalta uuden elokuvan tekeminen on myönnettävä erittäin vaikeaksi (ehkä siksi olisi pitänyt jättää kokeilematta...): sisältö, teema, lopputulos, asian käsittely ja hahmojen maneerit ovat kaikki erittäin tuttuja sekä kirjasta että kahdesta aiemmasta filmatisoinnista. Käsittelyksi olisi voitu valita uusi tulkinta asioille mutta näin ei tehty vaan uusin uusi Tuntematon on hyvin uskollinen esikuviensa kohtaan jopa yksittäisten repliikkien osalta. Myös näyttelijöillä on selvästi haasteita: legendaaristen hahmojen (esim. Koskela tai Rokka) maneerit ovat heillä selkäytimessä joten poisoppiminen niistä on vaikeaa ja osoittautuu tässäkin sellaiseksi.

Olisin odottanut elokuvalta enemmän realismia näyttelijöiden osalta. Linnan kuvaama konekiväärikomppania oli varusmiesyksikkö joten sen miehistö ja aliupseerit (ennen täydennysmiehiä) olivat alle parikymppisiä nuoria poikia. Tässäkin elokuvassa näyttelijät ovat kuitenkin kolmikymppisiä ukkoja. Luulisin että realistisuus ja myös "shokkivaikutus" olisi suurempi jos "pikkupojat" olisivat osumaa ottavana osapuolena kohtauksissa.

Elokuvaa katsoessani mietin taas sotaelokuvien yleistä ongelmaa: sota itsessään ei anna kovin paljon sisältöä eikä ainakaan erilaistavaa sisältöä elokuvaan: taistelukohtaukset näyttävät samalta, räjähtelee ja luodit vinkuvat, muta lentää ja puuta kaatuu. Taistelukohtausten lisäksi pitää siis saada joku muu teema tai aihealue kantamaan elokuvaa. Tuntemattoman tapauksessa se on mies(poika)joukon kehitystarina, yhteenhitsautuminen ja "aikuistuminen", Sotamies Ryanissa ryhmän uhrautuminen yhden pelastumiseksi, Das Bootissa klaustrofobia, Zero Dark Thirtyssä ja Codename: Geronimossa taas ylipahis Osama Bin Ladenin hävittäminen jne. Tässä kohtaa en voi olla taas vetoamatta herroihin Spielberg ja Hanks: Please come and make a movie about Raatteentie Battle! Tuossa olisi draamaa varsinaisen taistelun lisäksi löydettävissä suuresti mm. luonnonolosuhteista ja ukrainalaisten kohtalosta Neuvostoliiton osana.

Liitän alle elokuvan trailerin Youtubesta:

En lähde suosittelemaan elokuvan katsomista tai katsomatta jättämistä: kyseessä on tosiaan puolipakollinen "kansalaisvelvollisuus" ja tulevina vuosina vaatii joka tapauksessa todellista taitoa ja päätäväisyyttä olla sitä näkemättä. Elokuva antaa enemmän elokuvateatterin kankaalta kuin televisiosta joten kokemuksen vuoksi se kannattanee teatterissa katsoa.

Elokuvan taustaksi voisi kannattaa tutkailla JR8:n sotareittiä tästä blogitekstistä: Tuntemattoman sotilaan reitti kartalla. Kehittelin myös blogitekstin tuosta JR8:n pataljoonan rakenteesta; auttaa ehkä hahmottamaan paremmin henkilöiden sijoittumista organisaatioon.

Arvomerkiksi irtoaa vain Pronssinen ampumamerkki. Tekniikan ja kuvauksen puolelta olisi pystynyt parempaankin mutta elokuvan kokonaisturhuus pudottaa sijoitusta. 7 miljoonaa euroa olisi voinut käyttää paremminkin..

UNICAT - Kypsän hepun matkailuauto

Hankin itselleni UNICAT -matkailuauton heti kun saan lotossa (miljoona)voiton. Kypsä heppu ei matkaile millään lasikuituisella p-huussilla vaan oikealla maastoajoneuvolla ja sellaisia valmistaa saksalainen UNICAT. Kyseessä on kuorma-auton rungolle rakennetut erikoisajoneuvot joissa on kaikki vermeet saunaa lukuunottamatta (jonka senkin saksalainen varmaan rahalla rakentaa...).

Polttoaineet ja vedet riittää pitkäänkin oleskeluun erämaassa eikä mukavuudessa tarvitse silti liisiä. Kuvia alla, ensinnä muutamaa korimallia:

Katu-uskottava:

Kompakti:

Keskikoko:

Ja pari sisustuskuvaa, hieman liian kodikasta on kenttäkäyttöön mutta materiaalit ja värit voinee tuunata kun sitä rahaa on riittävästi.

Kuorma-autokorttihan tuohon tarvitaan mutta edelleenkään ei ole ongelma kun sitä rahaa on... Ja käyttötunteja vehkeelle järjestyy sen samaisen rahan kautta eli kun työ ei haittaa harrastuksia.

Tästähän ei muuta enää puutu kuin että osaisi etukäteen arvata ne numerot perjantaina tai lauantaina. Siis pikku juttu, jälkikäteen katsottuna helppoja numeroita.

Laitan tähän copyrightin ja linkin jotta ei tule sanomista:

All pictures copyright © 2015 UNICAT GmbH .

Edit: Kuten alla kommenteissa todetaan, Itävallassa näyttää olevan kilpailija Unicatille, nimittäin Actionmobil GmbH.

Edit: Ameriikastakin löytyy vastaavaa kalustoa ja on myös ameriikkalaisen näköistä:

Kuvat Copyright Earthroamer Inc.

Kyseessä on siis EarthRoamer ("Maankiertäjä") -niminen yritys jonka webbisivut löytyvät täältä.

Kasarmimuonaa: Jauhelihapiirakka

Taitaa mennä ihan keittiöhommiksi Kyhepunu... Löysin tämän reseptin Iltasanomista, testasin ja toimii sen verran hyvin että uskallan suositella.

Ainekset:

• 800 g voitaikinaa (kaksi isoa levyä)

Täyte:

• 400 g sika-nautajauhelihaa
• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 prk (400 g) tomaattimurskaa
• 2 rkl kapriksia
• 2 rkl tummaa balsamicoa
• suolaa ja mustapippuria
• 2-3 tl kuivattua yrttimausteseosta esim. pizzamauste

Munamaito:

• 3 kananmunaa
• 2 dl kermaa
• 150 g voimakasta juustoraastetta

Voiteluun:

• kananmuna

Valmistusohje:

1. Sulata voitaikinalevyt, toinen levy tulee piirakan pohjalle ja toinen piirakan kanneksi. 
2. Painele toinen taikinalevy syvän piirakkavuoan (n. 23-28 cm halkaisija) pohjalle ja reunoille. Säästä toinen levy kanneksi päälle. Tee osasta koristeita pintaan (jos yli jää). 
3. Silppua sipulit ja kuullota ne jauhelihan kanssa pannulla. Lisää tomaattimurska, kaprikset ja mausteet. Anna kiehua 15-20 minuuttia. 
4. Valmista munamaito sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Yhdistä isossa kulhossa jauhelihaseos ja munamaito. Kaada täyte vuokaan. 
5. Nosta kansi päälle ja liimaa koristeet munalla. Voitele piirakan koko kansi kananmunalla. Töki reikiä haarukalla kanteen jotta pääsee paineet purkautumaan.
6. Paista noin 40-50 minuuttia 175-asteisessa uunissa. Nosta piirakka uunista ja anna levätä pari tuntia ennen tarjoilua. 

Tarjoile piirakka raikkaan salaatin kanssa.

Toimiva setti tuosta tuli. Erityisen tärkeää on panostaa voimakkaaseen juustoraasteeseen koska muuten makukokemus jää pliisuksi. Piirakka maistuu sekä lämpimänä että kylmänä (paria tuntia en itse malttanut jäähdytellä...).

Edit: Kokeilin reseptiä uudemman kerran ja sain kuvankin "teoksesta". Reseptissä käskettiin käyttää ylimääräinen taikina koristeiksi joten rakensin niistä saksalaisen laulu- ja soitinyhtyeen logon:

Jauhelihapiiras Rammstein -koristelulla