Kasarmimuonaa: Sieniruukut

Kokeilin Iltasanomien ruokaosastolta löytynyttä reseptiä joka sisältää sieniä. Joskus sellaisia saattaa sattumalta löytää metsästäkin mutta tällä kertaa ostin kaupasta kotimaisia Haaparouskuja jotka oli valmiiksi suolattu.

Ainekset:

Pohja:

• 1 pieni vaalea leipä
• 3 kananmunaa
• 1 tl paprikajauhetta
• 1 tl kirveliä
• 0,5 tl suolaa

Täyte:

• 2 rkl öljyä tai voita
• 15 cm pala purjoa
• 4 keitettyä perunaa
• 250 g liotettuja suolasieniä
• 2 dl ranskankermaa
• 1 dl maitoa
• 2 kananmunaa
• 2 rkl hienonnettua persiljaa
• 1 tl basilikaa
• mustapippuria
• suolaa

Valmistus:

1. Leikkaa leipä kuutioiksi ja sekoita niiden joukkoon kananmunat, joiden rakenne on vatkattu rikki. Mausta seos ja painele se neljän voidellun annosvuoan pohjalle ja reunoille. 
2. Kuumenna öljy paistinpannulla ja lisää joukkoon viipaloitu purjo sekä kuutioidut keitetyt perunat. Sekoita joukkoon liotetut hienonnetut suolasienet ja jaa täyte annosvuokiin. 
3. Sekoita ranskankerman joukkoon maito, persilja sekä kananmunat. Mausta seos ja kaada se vuokiin. 
4. Kypsennä sieniruukkuja 200 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja pinta on kauniin ruskea väriltään.

Muutamia havaintoja valmistusvaiheesta:

• Ohjeessa on ideana tehdä muona annosruukkuihin (4 kpl) joista se suoraan syödään. Tein itse kuitenkin 23 cm halkaisijaltaan olevaan uunivuokaan johon tuo määrä sopivasti mahtui.
• Perunoita olisi kannattanut paistaa kunnolla vaiheessa 2. En näin tehnyt jolloin ne jäivät aika lailla mauttomiksi vatsantäytteiksi.

Sotatekniikkaa: Yhdysvaltain kokeilulennokki X-47B

Yhdysvaltalainen kokeilulennokki Northrop Grumman X-47B tuo hyvin esille, mihin lentokonetekniikka on menossa. Kyseessä on kokeilutarkoituksia varten suunniteltu suurikokoinen stealth eli tutkassa näkymätön, itsenäisesti lentävä UAV (Unmanned Aerial Vehicle - miehittämätön lentävä vekotin). Laitteen pituus on melkein 12 m, siipien kärkiväli 19 m ja tyhjäpainoa 6400 kg. Ei siis mikään joka pojan lennokki...

Se mikä tekee vempeleestä (ainakin tällä hetkellä) ainutlaatuisen on sen kyvyt: laite on noussut  lentotukialukselta, laskeutunut sen kannelle ja se on tankattu ilmassa. Kaikki nämä ilman kuskia! Käytännössä kyvyt tarkoittavat sitä että lennokki voi toimia missä päin maapalloa lentotukialukselta käsin ja ilmatankkauksen myötä ilman sitäkin. Kokeilulaite pystyy kantamaan 2000 kg:n asekuorman vaikka sitä ei ole tarkoitus aseistaakaan. Tuleva operatiivinen versio todennäköisesti pystyy enempäänkin.

Youtubesta löytyy muutamia mielenkiintoisia videoita aiheesta:

Laukaisu lentotukialukselta katapultilla ja vaijerilaskeutuminen takaisin kannelle:

Laukaisu lentotukialukselta ja ilmatankkaus:

Jossain väitettiin (lähde tuntematon...) että F35 -projektissa toiminut henkilö olisi todennut että se on Yhdysvaltojen viimeinen hävittäjä jossa on ihmiskuski kyydissä. Miehittämättömän laitteen edut ovatkin kiistämättömät: ihmistä varten joudutaan työläästi rakentamaan ohjaamo, järjestämään hapetukset, heittoistuimet yms. vempaimet jota robotti ei tarvitse ja lisäksi ihminen on vielä varsin heikko vesisäkki kyydissä ja siten rajoittaa liikehtimiskykyä. Ehkä Suomenkin kannattaisi laittaa rahansa tässä välissä ilmatorjunnan (erityisesti suurien korkeuksien lakitorjunnan) kehittämiseen ja odottaa UAV -laitteiden kehitystä?

Edit: Iltasanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli Münchenissä järjestetyssä tekoäly- ja informaatiosodankäyntiä koskevasta konferenssista. Linkki juttuun löytyy tästä.

Lainaan tuosta artikkelista pätkän jota on käsitelty mm. Black Mirror -Netflix sarjassa ja joka on hyvin tärkeä ainakin näin Terminator -elokuvia katselleelle:

"Robotiikkaa ja tietokoneita hyödyntävät asejärjestelmät jaetaan karkeasti kolmeen eri kategoriaan. Ihminen voi olla koko ajan asejärjestelmän kontrolloijana (in the loop), ihminen voi puuttua tapahtumiin tarvittaessa ja keskeyttää operaation (on the loop) tai ihminen ei voi kontrolloida asejärjestelmää enää mitenkään sen jälkeen, kun sille on annettu käsky hyökätä (off the loop).
– Täysin itsenäisesti toimivien autonomisten tappavien aseiden valmistus ja käyttö pitäisi kieltää kokonaan, Rasmussen sanoi.
Myös Kaljulaid vaati, että kansainväliselle yhteisölle on taattava mahdollisuus puuttua, jos jonkin maan havaitaan kehittelevän moraalittomia tekoälyaseita.
– Pitää säilyttää mahdollisuus kansainväliseen sääntelyyn ja monitorointiin. Me emme tiedä vielä, kuinka villiksi kehitys menee lähivuosikymmeninä, hän sanoi.
– Kaikissa asejärjestelmien algoritmeissä pitäisi olla ainakin poiskytkentämahdollisuus. Se pitäisi pystyä laittamaan tarvittaessa pois päältä riippumatta siitä, kuka sen on tehnyt ja kuka sen omistaa, Kaljulaid sanoi."

Kasarmimuonaa: Kinkkupiirakka

Aiemmasta katkarapupiirakasta keksin Myllyn Paras Pyöreä Piirakkataikina -tuotteen nerokkuuden: taikinaa ei tarvitse millään tavalla kaulita vaan se vain levitellään käsin sopivaan taikinavuokaan. Ja tuota vuokaakaan ei tarvitse edes voidella! Sopii erittäin laiskansutjakoille kypsille hepuille.

Katkarapupiirakasta ei tullut oikein sukseeta mutta päätin kokeilla kinkkutäytettä johon löytyi speksit Valiolta. Alla resepti:

Ainekset:

• Myllyn Paras Pyöreä Piirakkataikina, suolainen 380 g
• 150 g palvikinkkua
• 1 punainen paprika
• 1 sipuli
• 1  prk (150 g) Valio crème fraîchea (muunkin merkkinen kelvannee)
• 1  pussi (150 g) Valio Emmental raastetta (muunkin merkkinen kelvannee)
• 3 munaa
• ¼  tl mustapippuria
• 1  dl hienonnettua persiljaa

Valmistus:

1. Sulata taikina ja levittele se sormin taikinavuokaan jonka halkaisija on n. 25-28 cm. Vuokaa ei voidella.
2. Kuutioi kinkku ja paprika. Hienonna sipuli. Levitä taikinapohjalle. Sekoita muut täytteen ainekset keskenään ja kaada seos vuokaan.
3. Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla n. 40 min.

Hyvää tuli ja helppo oli tehdä. Tuota täytespeksiä voi varmasti tuunata eri variaatioilla.

Kenttämuonaa: Lapin ukon keitto

Testasin otsikossa mainittua keittoruokaa. Kyseessä on kermainen porokeitto jonka valmistuksessa suurin ongelma on se että poronkäristyslihaa ei saa mistään. Kyseisiä otuksia kyllä  jolkottelee Lapissa tienvarret täynnä mutta ei niitä ruokapöytään asti riitä! Itsekin jouduin valmistamaan riistakäristyksestä tämän. Hyvää tuli silti.

Alkuperäinen ohje on Paliskuntien yhdistyksen pororeseptit -sivulta.

Ainekset:

• 700 g poronkäristyslihaa (siis riistakäristyskin kelpaa)
• 5 ml suolaa (n. 1 teelusikallinen)
• 150 g sipulia
• 7,5 dl vettä
• 1 kpl lihaliemikuutio
• 500 g perunoita suikaleina (käytin itse perunasipulisekoituspakastetta ja silloin paistoin vain yhden sipulin poronkäristyksen kanssa)
• 500 g kasvissuikaleita
• 250 g viherpippurisulatejuustoa (Koskenlaskija -merkkisenä ainakin löytyy)
• 2,5 dl kermaa
• 1 dl persiljasilppua
• ruohosipulia
• rakuunaa

Valmistusohje:

1. Ruskista poronkäristysliha (siis riistakäristys...) pannulla ja kuullota samoin pilkottu sipuli. Lisää suola käristykseen.
2. Kaada kattilaan ja lisää joukkoon vesi, lihaliemikuutio ja perunat sekä kasvissuikaleet.
3. Sulata juusto kerman kanssa ja lisää sekin kattilaan. (Tein tämän itse vain nakkaamalla ao. ainekset myös kattilaan. Sinne sulivat.)
4. Kun perunat ja juurekset ovat kypsiä lisääjoukkoon ruohosipuli ja rakuuna.
5. Keiton päälle koristeeksi persiljaa.

Annoskuvan löysin Iltasanomista (copyright siis heillä) jossa oli lähes samanlainen ohje:

Lapin ukon keitto, kuvan copyright Iltasanomat

Luokittelen tämän muonan kenttämuonaksi koska valmistus onnistuu myös kenttäoloissa: tarvitaan vain paistinpannu ja kattila. Pakastesuikaleet säilyvät ainakin myöhäissyksyssä ulkosalla odottamassa valmistushetkeä.

Tuo yllämainittu annos on mitoitettu kuudelle. Oikein nälkäiselle neljälle miehelle menee kyllä kertasyöntinä ja jos vaikka ei menisikään, keittohan vain paranee lämmittäessä.

Keitto on erinomaisen hyvää ja näin ollen annan sille Kultaisen ampumamerkin.

Taistelutoverien reitti kartalla

Taistelutoverit (Band of brothers) on Stephen E. Ambrosen kirjaan pohjautuva kymmenosainen HBO-sarja joka kertoo Yhdysvaltojen armeijan 101. laskuvarjodivisioonan 506. rykmentin 2.pataljoonan E (Eazy)-komppanian sotaretkestä Euroopassa.

Sarja on erinomainen kuvaus sodassa yhteen hioutuvan joukon kokemuksista. Erinomaisuutta lisää se että kyseessä on lähes aito historiallinen tapahtumasarja (toki dramatiikkaa on lisätty) ja sitä vielä taustoittavat asian itse kokeneet veteraanit päähahmo maj. Richard Winters mukaan lukien.

Eniten kuvauksessa häiritsee tapa liikkua sumpussa ja pahimmillaan ilman tunnustelijoita jota ei  Suomen armeijan käynyt voi ymmärtää; jopa vaikkei itse ole jv-koulutusta saanutkaan. Kyseessä lienee elokuvatekninen seikka: dialogia ei saada kuvattua jos miehet liikkuvat asianmukaisilla 5-15 metrin väleillä.

Katsoin jaksot joutessani läpi ja kaivoin esille tapahtumapaikat mahdollisuuksien mukaan. Tapahtumapaikat on esitetty alla kartoilla jaksokohtaisesti ja kronologisessa järjestyksessä (vaikka jaksoissa pompitaankin muutaman kerran ajassa edestakaisin).

Jakso 1: Currahee

1942 E-komppania on alokasleirillä Camp Toccoassa Georgiassa (numero (1)) kartalla. Koulutuksen loppuvaiheissa 23.6.1943 pidetään sotaharjoitus Camp Mackallissa, Pohjois Carolinassa. Harjoitus ei mene ihan puikkoihin kun komppanianpäällikkö kapteeni Sobel (sarjan "Lammio") sählää taktisen toiminnan (2). Yksikkö lastataan laivaan Brooklyn Naval Shipyardissa (3) 6.9.1943 ja se siirtyy Englantiin Aldbourneen.

USA:n tapahtumapaikat

Edelleen Jakso 1:

E -komppania siirtyy Aldbourneen Englantiin  (4) koulutukseen ja odottamaan maihinnousua. Harjoituksissa 18.9.1943  kapt Sobel sählää taas ja hänet "ylennetään" kouluttamaan laskuvarjohyppyjä papeille ja lääkäreille eli pois operatiivisesta toimijasta. Jälkikäteen mm. tämän sarjan pohjalta Sobelia on puolusteltu hyvänä kouluttajana tyyliin "hiki säästää verta" mutta toisaalta hänen johtamisominaisuuksiaan ja operatiivisia kykyjä on arvioitu olemattomiksi. Lopulta yksikkö siirtyy Upotteryyn 31.5.1944 (5) ja lähtee sieltä D-Dayna 6.6.1944 pudotettavaksi Ranskaan Normandiaan.

Englannin tapahtumapaikat

Jakso 2: Day of Days

6.6.1944 E-komppania hyppää Sainte-Mère-Églisen alueelle Normandiaan. Hyppy tapahtuu yöllä ja on kaaottinen: joukot hajaantuvat laajalle alueelle ja yrittävät ryhmittyä toimintaa varten (6). Läheisessä Brécourtin kylässä (7) tapahtuu saksalaisen tykkipatterin tuhoaminen Wintersin toimesta. Tuota operaatiota kuulemma käytetään vieläkin yhdysvaltalaisissa sotakouluissa opetuksen kohteena (linkki wikipediaan tässä).

Normandian tapahtumapaikat

Normandian maininnousualueesta muuten kerrotaan enemmänkin kiertomatka-artikkelissa Kyhepunussa tässä linkissä.

Jakso 3: Carentan 

12.6.1943 tapahtuu Carentanin kaupungin valtaus (8) jonka jälkeen joukkio taistelee vielä maatilalla Carentaisin lähellä. Divisioona siirretään Englantiin Memburyyn lepoon ja täydennyksiin.

Jakso 4: Replacements

Täydennysmiesongelmaa käsitellään tässä(kin) yhteydessä: uusien miesten nimiä ei haluta oppia koska he kuolevat kuitenkin nopeasti. Näitä kuitenkin tulee  takaisin Aldbourneen Englantiin (4) 13.9.1944 ja sieltä lähdetään Market Garden -operaatiossa Eindhoveniin Hollantiin 17.9.1944. Yksikkö taistelee Nuenenin kaupungissa (9).

Market Garden -tapahtumat

Jakso 5: Crossroads

17.10.1944 Schoonderlogtissa (10) Hollannissa Winters nimitetään 2.paraljoonan komentajaksi ja hänen jälkeen E-komppanien päälliköksi nimetään luutnantti "Moose" Heyliger. Tämä kuitenkin haavoittuuu oman vartiomiehen laukauksesta ja hänen tilalleen nimitetään luutnantti Norman Dike jonka osaamista komppanian johtoon epäillään suuresti (ja aiheesta..).

Kuten tunnettua, koko Market Garden menee pieleen ja varsinkin britit kärsivät suuret tappiot.

Yksikkö siirretään Mourmelon-Le-Grandiin (11) Ranskaan josta se käsketään torjumaan Hitlerin viimeistä yritystä Ardennien vastahyökkäystä Bastogneen (12).

Vastahyökkäyksestä kerrotaan Kyhepunun Beevor -arvostelussa tässä linkissä.

Bastogne -tapahtumat

Jakso 6: Bastogne

Vudenvaihtessa 1944-45 E-komppania viettää Jenkin helvettiä Bastognessa (12): pakkasta, tarvikkeet vähissä, ei talvivarusteita. Kuulostaa muuten varsin samalta kuin Ryssän helvetti... Tässä jaksossa pääroolissa on muuten lääkintämies Eugene "Doc" Roe jolla riittää hommia laidasta laitaan.

Jakso 7: The Breaking Point

Edelleen Ardennit 2.1.1945. Yksikkö on Foyn kaupungin (13) liepeillä ankaran saksalaisen tykistötoiminnan alla. Hyväksi sotilaaksi todettu luutnantti "Buck" Compton sekoaa ja lähetetään pois rintamalta. Jaksossa käy hyvin ilmi myös Ville Kivimäen kirjassaan kuvaama efekti: epäsuora tuli koetaan henkisesti raskaammaksi kuin suora tuli koska suoraa tulta kohtaan voi ainakin näennäisesti suojautua omilla toimenpiteillä.

E-komppania hyökkää Foyn kaupunkiin luutnantti  Diken johdolla. Hyökkäys pysähtyy tulen alla ja miehiä alkaa kaatua. Winters käskee luutnantti Speirsin ottaa tilanne haltuun ja tämä tosiaankin tekee niin mm. ryntäämällä käskemään D-komppaniaa toiselle puolelle kaupunkia suoraan saksalaisten joukkojen läpi ja vielä palaamalla takaisin samaa tietä! Tapahtuma on tosi ja arvellaan että saksalaiset ehkä hämmästyivät tapahtumasta niin paljon etteivät älynneet edes ampua... Speirs on muutenkin kova jätkä ja kertoo filosofiakseen että "Kannattaa pitää itseään jo kuolleena jolloin ei tarvitse pelätä". Alla Youtubesta löytynyt kyseinen pätkä videona:

Copyright Youtuben mukaan.

Foyn jälkeen vallataan viereiset Novillen ja Rachampsin kaupungit (13 myös).

Yksikkö siirretään Haguenauhun (14) vastahyökkäyksen torjuntaan ja puolustukseen.

Saksan tapahtumat - Hagenau ja Stürzelberg

Jakso 8: The Last Patrol

8.2.1945 Haguenau, Ranska (14). Sodan loppumista odotellaan joten kukaan ei halua vaarantaa itseään. Rykmentistä kuitenkin käsketään vanginsieppaus joen yli joka onnistuu yhden oman kaatuneen kustannuksella. Seuraavana yönä rykmentin esikunnasta käsketään toistaa operaatio mutta Winters käskee tehtävään valittuja valehtelemaan itselleen tehtävän epäonnistuneen. Tämä menee läpi. Winters ylennetään majuriksi (edellisestä huolimatta...).

Jakso 9: Why We Fight

Tämä jakso on varsin kyseenalainen osa sarjaa. Muualla netissä on kerrottu että kohtausta ei löydy kirjasta eikä 101. Divisioona ole tiettävästi osallistunut "Thalem" nimisessä paikassa tapahtuneeseen keskitysleirin vapauttamiseen. Kyseistä paikkaa ei löydy Saksasta. Kohtaus lienee lisätty sarjaan taiteellisista ja dramaturgillisista syistä.
Sen sijaan Stürzelberg Saksa (15) löytyy kartalla. Joukko viettää varsin leppoisaa aikaa ao. kaupungissa ja mm. ryöstelee paikallisten asukkaiden omaisuutta lähettäen sitä postitse USA:aan.

Hitlerin kerrotaan kuolleen (tapahtui 30.4.1945).

Jakso 10: Points

Toukokuussa 1945 101. Laskuvarjodivisioona siirrettään Berchtesgadeniin (16) Itävaltaan ja sen miehet käyvät mm. Hitlerin Kotkanpesässä ja jakavat Göringin viinivaraston joukoille. Saksan armeija antautuu (tämä tapahtui 8.5.1945).

E-komppanian miehet laskevat pisteitä ("Points"): näitä saa mm. haavoittumisista ja kunniamerkeistä. Riittävästi pisteitä oikeuttaa kotiutukseen. Muutoin uhkana on joutuminen Tyynen meren rintamalle jonne 101. Laskuvarjodivisioonaa ollaan siirtämässä. Joutoaikana tapahtuu onnettomuuksia ja rikoksia kun sodassa raakiutuneilla miehillä on liikaa vapaa-aikaa ja viinaa...

Yksikkö majaillee Zell Am Seen (17) lähistöllä jossa kapteeni Nixon tarjoaa Wintersille töitä perheyrityksestään New Jerseystä. Oikeassa elämässä Winters tähän suostuikin.

Sota loppuu (Japani antautuu 14.8.1945). E-komppania ehti sotia 434 päivää D-Daysta lukien.

Itävallan tapahtumapaikat

Sarjan  nimi "Band of Brothers" tulee Shakespearen historiallisesta näytelmästä Henrik V jossa  nimihenkilö pitää puheen ennen Agincourtin taistelua.  Carwood Lipton (siis se oikea veteraani) lainaa tekstiä sarjan viimeisessä osassa. Kyseinen pätkä kuuluu näin:

This story shall the good man teach his son;
And Crispin Crispian shall ne'er go by,
From this day to the ending of the world,
But we in it shall be remember'd;
We few, we happy few, we band of brothers;

Matti Rossin suomennuksena (2009):

Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.

Kuriositeettina mainittakoon että  Vat69 viski on sarjassa kapteeni Nixonin "lempilääkettä". Kyseinen merkki unohtui viskitestistä mutta pitänee ottaa erillistarkasteluun.

Sarjalle annan Kultaisen ampumamerkin.

Edit: Lisäsin tähän tiivistelmän Yhdysvaltalaisista sotilasarvoista verrattuna kotimaisiin. Kyseessä on yksinkertaistettu ja typistetty versio: suurvalta-armeijassa on sotilasarvojakin enemmän kuin pienen maan puolustusvoimilla...

Upseerit:

• Ei vastinetta Suomen armeijassa - General of the Armies of the United States: arvo on myönnetty John J. Pershingille ja George Washingtonille.
• Lähinnä Suomen armeijassa Sotamarsalkka - General of the Army 
• Kenraali - General
• Kenraaliluutnantti - Lieutenant general
• Kenraalimajuri -Major general
• Prikaatikenraali - Brigadier general
• Eversti - Colonel
• Everstiluutnantti - Lieutenant colonel
• Majuri - Major
• Kapteeni - Captain
• Yliluutnantti - Ei vastaavaa arvoa vaan yliluutnantti on kotimainen erikoisuus. Käännetään tosin joskus "1st lieutenant" -käännöksellä jolloin Luutnantti on pelkkä "Lieutenant" ja vänrikki edelleen "2nd lieutenant".
• Luutnantti - 1st lieutenant
• Vänrikki - 2nd lieutenant

Aliupseerit:

• Sotilasmestari - Sergeant major
• Ylivääpeli - Master sergeant
• Vääpeli - Sergeant 1st class
• Ylikersantti - Staff sergeant
• Kersantti - Sergeant
• Alikersantti - Corporal

Miehistö:

• Korpraali - Private 1st class
• Sotamies - Private

Taistelutoverien päähahmon Richard Wintersin sotilasura eteni siis arvoilla second lieutenant -> first lieutenant -> captain -> major.

Edit2: Yllämainitusta VAT69:stä on erillinen arvio tässä linkissä.

Kasarmimuonaa: Tourtière-lihapiirakka

Löysin Soppa365:stä tämän erittäin maukkaan kanadalaisten perinteisen jouluherkun. Kyseessä on lihapiirakka jota voi syödä sekä lämpimänä että kylmänä ja on erinomaisen hyvää molemmilla tavoilla. Reseptissä tarvitaan hirvenjauhelihaa mutta onnistuu kyllä perus sika-naudastakin (kokeilin itse kun salakaadot ei oikein onnistuneet...).

Piirakan tekemiseen menee pari päivää; ei työajallisesti mutta sen vuoksi että päivänä 1 tehdään jauhelihatäyte makuuntumaan ja päivänä 2 se leivotaan piirakan sisälle.

Piirakan kera kuuluisi tehdä omenahilloke mutta laiskuuttani en moiseen ole jaksanut ryhtyä vaan hankin kaupasta omenahilloa. Toimii hyvin ja täydentää erinomaisesti piirakan makua.

Ainekset:

•  600 g isoa lehtitaikinalevyä
•  1 kananmuna

Jauhelihatäyte:

•  5 keskikokoista perunaa
•  200 g juuriselleriä
•  2 sipulia
•  2 valkosipulinkynttä
•  1 rkl voita
•  500 g sika-nautajauhelihaa
•  500 g hirvenjauhelihaa
•  2¼ dl lihalientä
•  2 tl suolaa
•  1 tl timjamia
•  ½ tl neilikkaa
•  ½ tl kanelia
•  ¼ tl muskottipähkinää
•  ¼ tl inkivääriä
•  ½ tl maustepippuria
•  ¼ tl mustapippuria
•  1 dl kuutioitua vaaleaa leipää
•  1 dl hienonnettua persiljaa
•  1 rkl konjakkia

Valmistusohje: 

1. Ota lihat huoneenlämpöön. Kuori ja paloittele perunat ja selleri ja keitä ne kypsiksi, noin 15 minuuttia.
2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Sulata voi isossa paistinpannussa tai padassa. Kuullota sipulit pehmeiksi ja siirrä lautaselle odottamaan.
3. Ruskista jauhelihat parissa erässä. Lisää sipuli, lihaliemi ja jauhetut mausteet ja jätä hautumaan.
4. Valuta juurekset ja survo ne sileäksi. Lisää juuressurvos pataan ja anna hautua vielä 1 tunti 30 minuuttia. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
5. Kuutioi leipä ja hienonna persilja pataan. Mausta halutessasi konjakilla. Laita liha tekeytymään jääkaappiin yön yli. Ota lehtitaikina sulamaan yöksi jääkaappiin.
6. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kauli taikinasta 2 pyöreää levyä. Leivo pohjalevystä isompi, niin että saat vuorattua sillä irtopohjavuoan(Ø 22 cm) pohjan ja laidat. Taikinakansi saa olla vuoan kokoinen. Halutessasi voit leikata taikinakanteen koristereikiä esimerkiksi piparimuotilla. Levitä taikinapohja vuokaan. Laita täyte päälle. Asettele taikinakansi pinnalle.
7. Riko muna ja voitele sillä taikinakannen alareunat ja nipistele reunat kiinni pohjataikinaan. Voitele kansi. Tee piirakkaan ilmareikä haarukalla. Paista piirakkaa uunissa noin 40 minuuttia. 
8. Tarjoa piirakka lämpimänä, haaleana tai kylmänä omenahillokkeen/omenahillon kanssa.

Alla vielä kuva piirakasta. Kuva on Soppa365 -sivustolta ja siellä Arto Vuohelaisen ottama.

Kanadalainen Tourtière -lihapiirakka

Annan tälle tältä istumalta Kultaisen ampumamerkin.

Kirja:Ville Kivimäki: Murtuneet mielet - ISBN 978-951-0-37466-5

Sainpahan viimein kahlattua läpi tämän järkäleen - liitteineen 475 sivua paikoitellen hyvinkin kuivakkaa mutta toisaalta omalaatuisen kiinnostavaa asiaa. Kirja on Kivimäen väitöskirjansa pohjalta tekemä teos joka käsittelee viime sodissa psyykkisesti vammautuneiden rintamamiesten kohtaloa sotien aikana ja niiden jälkeen. Kirja oli pienimuotoinen hitti ilmestyessään jota sopii kyllä ihmetellä koska kyse ei ole kevyestä lukemistosta lainkaan.

Kirjasta tekee raskaslukuisen jatkuvien tilastojen ja taulukkojen vatvominen eri näkökulmista. Joskus tuli lukiessa mieleen että eikös tämä taulukko jo käsitelty kertaalleen... Ei tullut tarkistettua kuitenkaan. Kiintoisia pätkiä sen sijaan olivat potilaskertomuksista otetut kuvaukset miesten järkytyksen aiheuttaneista tapahtumista ja syntyneistä oireista.

Kirjaa lukiessa tulee mieleen että kovia ovat miehet joutuneet kestämään ja toisaalta mitenkähän itsekään olisi niissä oloissa selvinnyt. Rauhan aikana on helppo olla polleata poikaa ja kuvitella pysyvänsä kylmähermoisena ja täyspäisenä vaikka kuinka ympärillä räikäisi.. Varsinkin epäsuora tuli on varmasti kammottava kokemus: kyse on sananmukaisesti arpapelistä - milloin vain voi kranaatti osua kohdalle ja silpoa tai tappaa. Suoralta tulelta ja vihollistilanteilta sentään voi yrittää suojautua tai itse vaikuttaa tapahtumiin mutta epäsuorassa ollaan "korkeamman käressä". Tässä on hyvä huomata vielä että räjähdysainekuorma neliömetrille on kasvanut sota sodalta ja nykymenetelmä suurvalta-armeijoilla on tuhota ensin kaikki elollinen toimialueelta tykistöllä, ohjuksilla ja lentopommeilla ennen kuin sinne uhrataan omia miehiä. Eli tulevassa sodassa ei tule olemaan helpompaa.

Raskaslukuisuudesta huolimatta suosittelen tärkeän aiheensa vuoksi jos ei luettavaksi niin ainakin läpiselattavaksi. Matala viihdearvo kuitenkin laskee arviointia joten

Arvomerkki: Pronssinen ampumamerkki

Hyvä uutinen: Kuhmossa koiran kimppuun hyökänneen suden ampuminen ei ollut rikos

Iltasanomat kirjoitti 2.11. 11:31:

"Kuhmossa hirvenmetsästyksen yhteydessä tapahtuneessa suden ampumisessa ei epäillä rikosta, kertoi asiaa tutkinut Kainuun rajavartiosto torstaina.
Asiaa tutkittiin epäiltynä törkeänä metsästysrikoksena, koska susi on rauhoitettu eläin. 

Rajavartiostolle selvisi esitutkinnassa, että susi oli ollut koiran kimpussa, kun metsästäjä oli ampunut sen. Susi ei ollut reagoinut metsästäjän karkotusyrityksiin ja metsästäjä ampui eläimen noin kymmenen metrin etäisyydeltä. 

Tapauksen selvittämistä auttoi rajavartioston mukaan se, että ampumispaikkaan ei ollut koskettu. Lisäksi metsästysseurue ilmoitti asiasta saman tien viranomaisille. Rajavartiosto kertoi, että suden ampuneen metsästäjän selvitys tapahtumista oli linjassa esitutkinnassa saatujen tietojen kanssa. 

Susi ammuttiin Kuhmossa viime lauantaina. "

Jos/kun suden joutuu ampumaan niin kannattaa muistaa tuo toiseksi viimeinen kappale: ei kosketa ampumapaikkaan, ilmoitetaan viranomaisille ja pidetään kiinni tositapahtumista. Ensin pitää yrittää varoituslaukauksia ja sitten vasta kohti.

Susikanta on Suomessa kohtuuttoman suuri ja metsät alkavat olla varsinkin ajaville hirvi- ja jäniskoirille hengenvaarallisia paikkoja. Omaa jahtikaveria saa tämän jälkeen sentään kuitenkin suojella pedon hyökkäykseltä.